maanantai 26. syyskuuta 2011

Kirppistelyä


Meillä oli hieno kirpputorikierros lauantaina! Kaikki kirppistelijät tietää varmaan sen ihmeellisen flow:n, joka on joskus harvoin kirppiskierroksella mukana; löytöjä ja aarteita löytyy joka kirppikseltä. Ainakin minulla se flow on joko kokonaan päällä tai pois, silloin kun se on pois, en löydä mistään mitään.
Sitten ylpeänä esittelen ostokset!
Ensimmäisenä kaikkein tarpeellisin kapistus, eli ompelukone. Minulta meni 2000-luvun alun Singeri rikki jo kesällä ja olen kärvistellyt kolmisen kuukautta ilman konetta. Olen jo pitkään halunnut metallirunkoista ja nättiä retrokonetta ja kas vain, ompelukoneeni kenties kuuli toiveeni ja pimahti :)
Tätä konetta ei tarvitse piilottaa hupun alle ompelujen välillä!
En ole vielä ehtinyt ommella mitään oikeata täällä uudella koneellani, mutta ainakin tilkkuun ompelee hienosti. Mukana oli alkuperäinen ohjekirja ja poljinkin oli laatikossaan. Ainoa puute on lankarullan pidikkeen ja puolien puuttuminen. Singerin nykypuolat käyvät onneksi vanhoihin koneisiin ja lankarullan pidike on helppo nakki, pitää vaan löytää sopivan paksuinen tanko.
Lisäksi ostimme kaksi todella kaunista tuolia, joissa on vieläpä hyvä istua. Näihin kävisi täydellisesti sellainen pieni pöytä, jolla voisi pelata korttia tai vaikkapa shakkia.
Kolmas ostos oli iso lasipullo metallikoreineen. Tajusin heti, että kori olisi täydellinen halkojen säilytykseen ja kyllä vain, se on kuin tehty mitoiltaan tähän hommaan. Sain kaipaamaani metallia ja industriaalia, lisää tällaista!

perjantai 23. syyskuuta 2011

Valkeat takkoihin!


Meillä kävi tällä viikolla muurari. Alun perin hänen piti arvioida milloin ehtisi muuraamaan takoissa olleiden sähkövastuksien takia takkojen pesiin tehdyt reiät, paikalle päästyään totesi homman olevan niin pieni, että teki sen saman tien! Mahtavaa, meillä on siis kaksi toimivaa takkaa jo ensi viikon lopulla kun laasti on kuivunut. Jos siis hormit vetävät... Uskomme että vetävät, emmekä edes mieti muuta vaihtoehtoa!
Fiilistelin jo tulevaa laittamalla eteisen takkaan kynttilöitä ja hakemalla halot valmiiksi koriin. Toinen kuntoon muurattu takka on tulevassa olohuoneessa.
Vasemmassa ylänurkassa näkyvä laatikko on paloposti. Ei mikään esteettinen esine, mutta varmasti hyvä tosi paikan tullen, jääköön siis siihen.
Viime talven suorasähköpattereilla lämmittäneenä tämä puilla lämmittäminen tuntuu niin ihanalta, ettei voi sanoin kuvailla. Onhan siinä halkojen tekemisessä ja niiden kantamisessa työtä, mutta kyllä töitä on saanut tehdä myös nykyisen sähkölaskun eteen. Takoissahan oli siis aivan samanlaiset vastukset kuin sähkökiukaassa ja jokainen voi kuvitella laskun suuruuden kun kuvittelee pitävänsä neljää sähkökiuasta päällä joka yö lokakuusta huhtikuuhun... Nyt näitä ”kiukaita” on jäljellä vielä kaksi sellaisissa huoneissa, missä emme oleskele vakituisesti.
Paras uutinen tulee tässä: muurari sanoi, että hän osaa tehdä meidän tulevan keittiön isosta leivinuunista käyttökelpoisen! Eli siitä missä jäljellä on enää fasadi ja josta edellinen täällä käynyt muurari sanoi, ettei voi tehdä enää mitään. Leivinuunissa on valtavan iso muuri, jolla saa varmasti lämmitettyä taloa isolta alalta.
Välillä on kyllä pää ihan pyörällä näiden kaikkien asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa, jokaisella on oma mielipide ja mistäpä tällainen tavis osaa sitten arvioida ketä uskoa ja ketä ei?! No tässä tapauksessa oli tuuria mukana, ihan perinteisesti googlettamalla löysin tämän muurarin.
Lupailin viimeksi postata seuraavaksi keittiön kaapeista, mutta maalaushomma seisoo, koska olen joutunut ennalta arvaamattomaan värikriisiin niiden kanssa. Toivottavasti asia ratkeaa pian ja saatte ensi viikolla nähdä uusimman suunnitelman ja maalattuja kaappeja :)
Pikku koira makoilee vielä ulko-oven edessä, luulen että viikon päästä paikka on lähempänä lämmintä takkaa.
Ps. Otsikon mukaisia valkeita sytytellään täällä Satakunnassa, mikä on tällaiselle sudeettisavolaiselle hieman outo ilmaisu. Meillä päin ne on tulet.

torstai 15. syyskuuta 2011

Mummola meets industrial


Eli luvassa olohuoneen sisustusfiilistelyä! Tuleva olohuone on jo sisustettu, siis omassa päässä :) Tahtoisin jakaa suunnitelmista syntyneen kuvakollaasin kanssanne, itselleni se toimii lupauksena tulevaisuudesta unelmien olohuoneessa ja kannustimena remonttiin.
Kuvat: valmistajien ja omia
1. Seinämateriaalit: tapetti on vaihtunut ensimmäisen suunnitelman Designers Guildin sinisestä Daily Indigosta Tapettitalon punaiseen kiurujen yöhön. DG tapetti ei ollut paperitapetti ja muutenkin tuo punainen väri alkoi tuntua houkuttelevammalta. Tapettiseiniä tulee kaksi ja loput jää hirrelle. Hirret haluaisimme harmaannuttaa, pitää perehtyä toimiiko perinteinen harmaannuttamismenetelmä myös sisätiloissa.
2. Lattia: vanha kulunut lautalattia sinisen sävyissä, mahdollisimman vähän paikkailtuna. Matoiksi itämaisia mattoja, yksi meillä jo on ja pitäisi löytää lisäksi todella iso, ns. palatsikokoinen matto.
3. Valaisimet: toiseen päähän huonetta kaksi koulun varastoista löytynyttä todella rouheaa industrial tyyliä edustavat valaisinta (kuvassa ylh. vas.) ja toiseen päähän meillä jo oleva Rustican massiivinen kristallikruunu, vastakohdat täydentävät toisiaan, toivottavasti!
4. Takka: ihastuimme saman tien tuohon Nunnauunin Genius uutuustakkaan, se on nyt vielä haavelistalla, emme tiedä riittääkö budjetti hankintaan. Lämmönlähteenä olohuoneessa on toisessa päässä vanha tiilinen takka, jonka slammautamme valkoiseksi ja lisäksi hankimme ilmalämpöpumpun. Vanhat sähkösyöpöt patterit heitimme jo keväällä menemään!
5. Kaiutinpino: näin tämän kuvan JC:n mainoksessa keväällä ja siitä lähti ajatus koota kaikki musiikki- ja televisiolaitteet näyttäväksi ”hifi-kasaksi”. Rakennamme olemassa olevan takan viereen kiinteän hyllykön, johon tämän hifi-kasan lisäksi tulee halkojen säilytys. Hyllykön ja takan edustalle sijoitamme sohvaryhmän, siinä on sitten mukavan lämmin tuijotella telkkaria kylminä talvi-iltoina.
Mutta nyt takaisin hommiin haaveilemasta, kunnostan tällä hetkellä tulevia keittiön kaappeja, niistä varmaankin seuraavassa postauksessa lisää!

torstai 8. syyskuuta 2011

Pariovet paratiisiin...


... ja vielä yksi koukku liittyen ulkokuoreen...
Jotkut ehkä muistavatkin meidän olohuonesuunnitelman (linkki suunnitelmaan) ja sinne tulevat pariovet nykyisen ikkunan tilalle.
Tilasimme ovet toukokuussa satakuntalaiselta puusepältä puuvalmiina oman piirrosten ja mittojen mukaan. Ikkunat ja lukon sovimme asentavamme itse maalauksen jälkeen. Kommunikointi valitsemamme puusepän kanssa sujui hienosti ja ovet olivat valmiit kesäkuun lopussa.
Toinen ovista puuvalmiina
Tähän liittyen minun on aivan pakko kertoa kokemuksestani erään asiakaspalveluhenkisen puusepän kanssa. Laitoin silloin toukokuussa tarjouspyynnön useammalle puusepälle ja sain yhdeltä sellaisen asiakaspalvelukokemuksen, ettei varmaan ihan heti yhtä huonoa tule vastaan. Hän soitti minulle, haukkui suunnitelmani, talomme ja sai minut melkein pyytämään anteeksi, että olin kysynyt tarjousta häneltä. Kaiken lisäksi hän ei pystynyt antamaan tarkkaa kustannusarviota ja toimitusaika oli ”tämän vuoden puolella”. Huh. Onneksi hän ei ollut ainoa ovia tekevä puuseppä tässä maassa!
Meillähän tämä ulkomaalaus suunnitelma on elänyt aika paljon matkan varrella, enkä maalannut heti ovia. Nyt niitä oli kuitenkin pakko alkaa maalaamaan, koska ovet pitää olla asennusvalmiina vajaan kuukauden päästä. Ne laitetaan paikoilleen hirsien vaihdon yhteydessä. Tartuin siis siveltimeen ja maaliksi otin rohkeasti (lue viimeinen kappale) Udun, eli nyt menemme suunnitelman ”Hirsilinna” mukaan. Alunperinhän näiden ovien piti olla Vadelman väriset.
Ja Udulla maalattuna
Näistä ovista pääsemme tulevina kesinä astumaan suoraan olohuoneesta aurinkoterassille ja puutarhaamme... kerrassaan ihastuttava mielikuva, toivottavasti jaksamme rakentaa terassin jo ensi kesänä!
Niin... palatakseni taas jälleen talon ulkovuoraus asiaan... Täällä kävi taas yksi hirsiasiantuntija ja hän sanoi, että talon hirret eivät kestä pelkällä punamullalla kuin meidän elinajan. Kattomme lappeet ovat liian lyhyet suojaamaan hirsiä sateelta, niiden pitäisi tulla 60cm ulkoseinän ohi ja meillä tulee vain noin 30cm. Jos haluamme punamultahirret, tarkoittaa se täydellistä kattoremonttia ja siihen meillä ei ole varaa. Yksi mahdollisuus hirsipintaan kuitenkin on tällä nykyisellä katolla; tervaus. Hirret käsitellään tervalla, jolloin väriksi tulee ruskea. Tervaus kestää 15-20 vuotta ja hintaluokaltaan edullinen, n. 1€ /neliö. Luotamme kyllä tämän asiantuntijan mielipiteeseen, hänellä on yli 20 vuoden kokemus hirsirakennuksista ja on tervannut ja kunnostanut mm. kirkkojen pärekattoja. Ja totta kai haluamme, että talo pysyy pystyssä pidempään kuin meidän eliniän ajan! Tässäpä taas meille mietittävää, ettei vaan loppuisi pähkäileminen kesken :)

maanantai 5. syyskuuta 2011

Hankintoja


Välillä päästään lempiaiheeseeni, eli vuorossa pieni palanen sisustusasiaa! Ostimme alkukesästä mainion nahkaisen tv-tuolin kirpputorilta kahdellakympillä (!) ja olen jo pitkään halunnut esitellä aarteen myös täällä. Nyt siihen tuli oiva tilaisuus kun ostin ihka ensimmäisen tauluni ystävältäni Reijalta, hän tekee tällaisia hienoja pop tyylisiä tauluja tilauksesta ja omaksi ilokseen: http://reyform.kuvat.fi/
Amy ja tuoli ovat kuin luotuja toisilleen. Tulevasta olohuoneesta tulee mielenkiintoinen sisustuksellinen tyylisekoitus, en voisi odottaa enää yhtään sen sisustamista! Olen nimennyt tulevan tyylin ”Mummola meets industrial”, eikös kuulostakin mielenkiintoiselta? :)
R.I.P. Amy

perjantai 2. syyskuuta 2011

Muurahaisten karkoitus


Tuholaistorjuja kävi täällä keskiviikkona ja näyttäisi olleen varsin hyödyllinen käynti. Torjuja löysi nimittäin yhden uuden pesän munineen, mehän emme ole löytäneet munia vielä mistään. Tämä pesä oli siis talossa, hirressä.
Tilasimme torjunnan täältä: http://www.tuholaistorjunta.com
Desinfektori eli torjuja tuli tänne aamulla, kävimme paikat läpi ja sitten lähdin koirien kanssa evakkoon, kissat saivat jäädä turvallisesti yläkertaan. Viiden tunnin varoajan päästä palasimme kotiin, missään ei haissut myrkky tai mikään mukaan ja ulkopuolen seinissä oli ihanan hiljaista, ei lainkaan liikettä. Ja myrkytys maksoi saman verran mitä olemme jo tuhlanneet kaupan myrkkypurkkeihin, eli olisi kannattanut ottaa ammattilainen heti alussa hoitamaan homma. Lisäksi kaupan purkeilla ei saavuteta samanlaista tehoa ja opin jo tässä kesän aikana inhoamaan sitä hajua todella paljon!
Sovittiin vielä uusintakäynti ensi keväälle kun saamme esille toisenkin puolen hirret ja näemme mikä niiden tilanne on. Nyt on helpottunut olo.
Rentouttavaa viikonloppua! Täällä ei aiota rehkiä ainakaan niin paljon kuin viikko sitten :)