tiistai 13. maaliskuuta 2012

Sisäpuolinen lisäeristäminen Remonttileijonalla

Meille oli heti ensimetreiltä selvää, että tulisimme purkamaan talosta pois kaikki mineraalivilla- / muovikelmupaperointi- / lastulevyviritykset mitä kahdeksankymmenluvun viisaudessa oli kauniiden hirsiseinien peitoksi (ja osin tuhoksikin) ympäri taloa energiatehokkuuden nimissä viljelty. Samoin oli selvää, että ulkoseiniin täytyi kuitenkin asentaa jokin korvaava lämmöneriste, koska halusimme nauttia hirsitalon hyvistä puolista eli hengittävästä ja terveellisestä sisäilmasta, mutta emme kuitenkaan kärsiä vedosta ja kylmyydestä.

Internetin ihmeellistä maailmaa selatessa kävi aika pian ilmi, että perinne- ja ekologisen rakentamisen kannattajat suosivat omissa kohteissaan 22 mm Huokoleijonaa. Siihen suuntaan mekin kallistuimme. Huokoisen puulevyn käyttöä puolsi myös se, että sitä on käytetty jo vuosikymmeniä. Näin sen ominaisuudet ja käytettävyys on todistettu hyväksi ja kestäväksi. Saman asian puolesta puhui myös se, että huokoinen puukuitulevy on valittu useisiin Museoviraston suojelukohteisiin korjausrakentamisen ammattilaisten toimesta.
Muuton jälkeinen purkuhuuma ja rakennusvimma kuitenkin kokivat meillä lähes äkkikuoleman, kun törmäsimme viimeisen purettavan lastulevyn takana tulevaan arkkiviholliseemme, hevosmuurahaiseen. Niinpä olohuoneen ja keittiön sisäpuolinen rakentaminen oli jäissä noin puoli vuotta, aina viime marraskuulle saakka, kunnes saimme hirsiammattilaisen korjaamaan noiden pirullisten tuholaisten jäljet talomme eteläsivustalla.
Tämä osoittautui kuitenkin loppujen lopuksi lähes onnenpotkuksi, koska Huokoleijonan valmistajalta, Suomen Kuitulevy Oy:ltä (www.suomenkuitulevy.fi), oli hiljaittain tullut markkinoille uusi tuote, Remonttileijona. Olimme yhteydessä suoraan valmistajaan kysyäksemme heiltä neuvoa ja sieltä suositeltiin nimenomaan kyseistä tuotetta meidän kohteeseemme. Samalla kävi ilmi, että levyt valmistetaan Porissa Pihlavan tehtailla, joten kaiken muun hyvän lisäksi kyseessä on siis satakuntalainen lähituote.

Remonttileijona on 25 mm paksu huokoinen puukuitulevy, joka on 60 cm leveä ja 300 cm pitkä. Remonttileijona on kummaltakin pitkältä sivulta pontattu ja yksi levy painaa noin 15 kg. Eli levyä pystyy melko hyvin käsittelemään yksinkin. Levyssä on vaalea puoli sekä tummempi, kuviollinen puoli. Tätä tummempaa puolta kutsutaan ns. viirapuoleksi (valmistusprosessin mukaan) ja tätä viirapuolta suositellaan käytettäväksi pintapuolena.
Viirapuoli
Vaalea puoli
Seuraavassa kuvien kanssa, miten me teimme levytyksen.
 
Levyjen hankinta ja kotiinkuljetus
Levyjä myyvät rautakaupat toimittavat ne korvausta vastaan kotiisi, mutta mikäli vaalit euroja, niin voit kuljettaa ne myös itse. Ota kuitenkin huomioon, että yksi levy painaa noin 15 kg eli täysi paali, jossa on 90 levyä, painaa noin 1200 kg. Meillä kuitenkin pakettiauto jaksoi kantaa kuorman ihan hyvin.
Levyt täytyy tuoda sisään remontoitavaan kohteeseen tasaantumaan 2-3 vuorokautta ennen asentamista. Näin levyjen kosteus asennettaessa vastaa niiden tulevia käyttöolosuhteita.

Valmistelevat työt 
Katto-, jalka- ja ovilistat kannattaa irrottaa varovasti, jotta ne voi käyttää uudelleen. Siis mikäli ne edelleen vastaavat sitä ilmettä ja henkeä, mitä remontilla pyritään tilaan aikaan saamaan.
Meillähän oli valmistelevia töitä tehty jo hyvä tovi, mutta nyt kun levyjen asentaminen tuli ajankohtaiseksi, niin käytimme niiden tasaannutusajan lattian ja seinän sekä katon ja seinän välisten rakojen eristämiseen.
Täytimme lattian ja seinän väliset raot pintaansa asti ekovillalla, jota tuputtelimme rakoihin käsin. Apuvälineistä oivimmiksi osoittautuivat leveämmät ja kapeammat lastat.
Kun rako oli täytetty, niin asettelimme vielä seinän ja lattian kulmaan 15 cm leveää pellavaista hirrenvälinauhaa. Samaa nauhaa laitettiin myös katon ja seinän väliseen rakoon.
Samaista nauhaa käytettiin myös seinien väliseen kulmaan. Remonttileijonan valmistaja suositti käyttämään kulmissa paperointia (n 1 m kummallekin puolelle yli), mutta meillä toinen seinä jäi hirrelle, joten sellainen ei tullut kyseeseen. Niinpä laitoimme siihenkin tuota samaa 15 cm leveää pellavahirsivälinauhaa.
Ikkunoiden alle ja muihinkin pienempiin rakoihin lisäsimme tiivisteeksi 2 cm leveää pellavanauhaa.
Remonttileijonan kanssa ei ole tarpeellista käyttää paperointia kuin ainoastaan seinien nurkissa.
Levyjen työstäminen
Remonttileijonan valmistaja suosittaa siistin leikkuupinnan aikaansaamiseksi käyttämään ohutta, terävää veistä, pienihampaista sahaa tai sähkösirkkeliä.
Me yritimme ensin työstää levyä leveän mattopuukon kanssa, mutta se taisi olla liian tylsä, koska asia ei edennyt toivotulla tavalla.
Listojen sahaamiseen tarkoitettu käsisaha tuntui myös turhan työläälle vaihtoehdolle.
Meille parhaaksi työstövälineeksi osoittautui lopulta pistosaha, jolla sai siistiä leikkuujälkeä ja myös tiukkojen kulmien muotoilu onnistui hyvin. Ainut huono puoli sen käytössä oli, että sahaaminen tuotti paljon sahanpurua. Eli pistosahalla levyjä työstettäessä on ehdottoman tärkeää käyttää hengityssuojaimia ja on hyvä, jos levyjen työstämiseen on käytettävissä tila, jossa joka paikkaan leviävä sahanpuru ei kiristä puolison hermoja… =)
Suunnittelemalla minimoit hukkapalat
Meillä levytettävän olohuoneen korkeus on 340cm ja keittiön vastaava korkeus on 275 cm. Ennen levyjen kiinnittämisen aloitusta pohdiskelin, että mistä päästä koko homma kannatti aloittaa. Energiataloudelliset seikat puolsivat työn aloittamista hirsillä paikatusta luokkien välisestä seinästä, mistä puhkui reilusti kylmää ilmaa.
Aukkoon laitettiin takaisin siitä pois sahatut hirret ja niiden päälle paperointi (ei kuvassa näkyvä paperi)
Sillä seinällä ei ollut ikkunoita, mutta ylälaidassa kulkee vanha ilmastointikanava (listoista koottu kotelo, jonka alalaidassa on poratut reiät ja joka johti hirsiseinän läpi alkeellisen painovoimalla toimivan läpän kautta ulos.) Kyseinen kotelo oli reilu 20 cm korkea, joten sen kohdalle tarvittiin vajaa 20 cm jatkopalat. Niinpä kannatti työstää keittiön levyjä tarvittava määrä valmiiksi ja sieltä yli jääneistä paloista taas sai olohuoneeseen sopivia jatkopaloja.
30-luvun ilmastointilaite
Ikkunoiden korkeus on meillä olohuoneessa 186 cm ja leveys 120cm, joten niiden kohdalla levyt kannatti leikata taas sopiviksi paloiksi kokonaisesta levystä. 
Pienellä pohdinnalla ja huolellisella suunnittelulla onnistuin minimoimaan hukkapalat olohuoneen osalta yhteensä reilusti alle puoleen levyyn, ikkunoista huolimatta.
Levyjen kiinnitys
Valmistaja suosittaa kiinnittämiseen 60x2,5 sähkösinkittyä kampanaulaa tai 60 mm harvakierreruuvia. Me  päädyimme tuohon ruuviin, lähinnä sillä ajatuksella, että mikäli levyjä täytyisi jostain syystä joskus irrottaa, niin se onnistuisi helpommin.
Levyt asennetaan pystyyn, jolloin yhdellä levyllä työ etenee 60 cm. Levyn reunasta etäisyys ruuville on n. 1,5 cm ja leveyssuunnassa ruuvien välinen etäisyys on n. 30 cm. Pituussuunnassa ruuvien välinen etäisyys levyn reunoilla on n. 15 cm ja keskellä levyä n. 30 cm.
Levyt kannattaa asentaa siten, että ”naaraspontti” tarjoutuu aina seuraavaa levyä vasten. Itse laitoin Murphyn lakien mukaisesti ensimmäisen levyn juuri toisin päin ja ruuvasinpa sitten myös kiinni kaikki 50 ruuviakin… Vain huomatakseni, että koska levy joustaa jonkin verran seinien mukaan ja tarjoilla oli ”urospontti”, ei uutta levyä saanut uitettua oikein mitenkään paikoilleen. Eihän siinä auttanut muu kuin avata kaikki ruuvit ja kääntää levy kokonaan ympäri.
Oikeassa reunassa ”naaraspontti"
Meillä hirsiseinät ovat eläneet ja painuneet 80 vuoden aikana, joten seinät eivät luonnollisestikaan ole suorat. Siitä huolimatta koolausta ei välttämättä tarvita, sillä levyt joustavat jonkin verran. Lämmön eristävyyden kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että levyt kiinnittyvät alustaan mahdollisimman tiiviisti eikä levyjen alle jää tilaa ylimääräisille ilmataskuille. Mikäli käytetään koolausta, niin Remonttileijonan valmistaja suosittelee 30 cm koolausjakoa.
Levyjä kovaan hirsiseinään ruuvattaessa kävi helposti niin, että ruuvi upposi ensin jonkin matkaa hirteen ja sen jälkeen levy alkoi nousta kovastakin painamisesta huolimatta ruuvin myötä irti seinästä. Tästä ei kannata välittää, vaan ruuvaa ruuvi ensin levyn nousemisesta huolimatta levyyn asti kiinni. Sen jälkeen avaa ruuvia niin paljon, että saat painettua levyn takaisin tiiviisti seinää vasten ja ruuvaa ruuvi takaisin kiinni. Näin toimien ainakin meillä sai levyt tiiviisti kiinni alustaan
Levy kannattaa ensin kiinnittää vain kevyesti aloitusnurkan puolelta muutamalla ruuvilla.
Sen jälkeen laitetaan toinen levy paikoilleen. Kahden levyn liitoskohtaan kannattaa ruuvit kiinnittää aina pareittain ja edetä tasatahtiin ylhäältä alaspäin. Ja käyttää samaista edestakaisin ruuvaustekniikkaa kuin muuallakin. Kauniin, mahdollisimman tasaisen sauman aikaan saamiseksi voi ruuveja joutua hieman enemmänkin veivaamaan edestakaisin, mutta tässä kohtaa tehty ”ylimääräinen” työ palkitsee kyllä tekijänsä pinnoitusvaiheessa.
Meillä olohuoneessa huonekorkeus on 3,4 metriä ja kun levyn pituus on 3 metriä, niin jouduimme jatkamaan levyä. Jatkopala asetettiin tiukkaan puskusaumaan.
Levyjen pintakäsittely
Mikäli haluaa säilyttää hirsiseinän hengittävyyden, kannattaa varmistua myös siitä, ettei käytettävä tapetti ja liisteri sisällä muovia.
Meillä oli käytössä Tapettitalon laadukas paperitapetti ja liisteriksi valittiin varmasti muoviton Cascon Glukolin normal.
Remonttileijonan pinta on hieman epätasainen, mikä ei haittaa, kunhan noudattaa valmistajan pintakäsittelyohjeita.
Pohjustus
Levyjen saumoja hiottiin tasaiseksi
Levyjen pinta esiliisteröitiin tapettiliisterillä
Saumojen tasoitus
Ostimme joskus kirpputorilta rullallisen ohutta paperinauhaa, jossa on samanlainen liimapinta kuin kirjekuoressa. Ohut paperinauha kasteltiin vedessä ja kiinnitettiin pysty- ja vaakasaumoihin sekä ruuvin kantojen päälle. Samaa nauhaa käytettiin myös katon-, lattian- ja seinien kulmissa sekä ikkunoiden ympärillä.
Sen lisäksi häivytimme saumoja liisteröidyillä sanomalehden sivuilla.
Tapetointi
Tämän jälkeen levyt tulisi tapetoida vielä makulatuuripaperilla, jonka jälkeen seinän voisi tapetoida normaalisti.
Me päätimme kokeilla kahden ensimmäisen kohdan riittävyyttä ohuen paperitapetin kanssa. Pääosin se onnistui ihan hyvin, mutta paikka paikoin saumat näkyvät tietyssä valossa. Joten aiommekin käyttää keittiön puolella tuota makulaaritapettia.
Kuten Sanna joskus aiemmin mainitsikin, niin tämän jutunhan kirjoitti siis Riuttalan koulun isäntä Sami. Toivottavasti kuvat ja kokemukset auttavat muita vastaavaa remonttia suunnittelevia!
Lähteenä käytetty suomenkuitulevy.fi –sivustoa ja lisätietoa saimme Suomen Kuitulevy Oy:n asiakaspalvelusta Laura Anuntilta ja Peter Lindiltä.

11 kommenttia:

  1. Oikein hyvä tietopläjäys! Isännälle kiitos ;)

    VastaaPoista
  2. Pitkä teksti, mutta niin kiinnostavaa asiaa, ettei tehnyt tiukkaakaan lukea. Pontattu leijonalevy kuulostaa erinomaiselta keksinnöltä. Herää ihmetys, miksi se keksittiin vasta nyt?

    VastaaPoista
  3. mielenkiinnolla luin vaikka meillä ei tälläinen ole ajankohtaista. varmasti tästä oli monelle iso apu! :) välillä iskee kova vanha talo/koulu kuume ja seuraankin innolla tätä blogia säännöllisen epäsäännöllisesti :D

    VastaaPoista
  4. Olkaapa hyvä, kyllä tätä artikkelia (ja remonttia) väännettiinkin pitkään ja hartaasti :) Itse koen hyödylliseksi tällaiset remppa for dummies ohjeet, sisustusideoiden ohella olisi kiva jos näitä löytäisi blogeista enemmän!

    VastaaPoista
  5. Aamen! Juurikin näin :) Hieno juttu, että jaksoitte kirjoittaa tänne oikein juurta jaksaen ohjeet. Kylläpä oltaisiin oltu onnekkaita jos pari vuotta sitten oltais nämä ohjeet saatu. Onneksi kun on sitkeä luonteeltaan niin löytäähän sitä ohjetta mutta saa aika paljon työtä tehdä sen eteen.

    Tehkää kirja remontistanne, menis varmasti kuin kuumille kiville. Meitä vanhojen talojen kunnostajia kun tuntuu olevan koko ajan enemmän ja enemmän :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos hyvistä ohjeista! Me päädyimme laittamana seiniin sitä ohuinta huokolevyä ja kunnon paperointi nurkkiin. On toiminut oikein hyvin. Meillä seinät venkoilee aika paljon ja mietimme pystyisikö edes laittamaan paksumpaa levyä.
    Tapetoinnissa mentiin aidan matalimmasta kohdasta ja tapetoidaan aina suoraan huokolevyyn.

    VastaaPoista
  7. Kun teillä tuli joku nurkka tapetilla ja toinen hirrellä, laitoitteko pellavanauhan päälle vielä listan vai näkyykö sitä pellavaa siinä hirsiseinällä? Olipa sekava kysymys. Saiskos kuvaa siitä? :)

    VastaaPoista
  8. Tiivi: se pellavanauha tungettiin levyn ja seinän rakoon, päälle liimapaperinauha nurkan yli. Samaten tapetti nauhan päälle nurkan yli ja sitten laitetaan vielä lista kun siihen asti päästään :)

    Myös lattian ja katon pellavanauhat tungettiin levyn kiinnittämisen jälkeen sinne väliin, että sai nauhan liimattua päälle, eli ihan samalla tavalla myös tämä nurkka.

    Nurkasta ei oo välivaihekuvia, nyt on siis jo tapetti päällä, toivottavasti selvis näin!

    VastaaPoista
  9. ERINOMAISTA tekstiä! Juuri tätä muut perinnerakentajat halajaa.. Samantapaisiin postauksiin kyllä olemme itsekin osassa aiheita pyrkineet, mutta tämä oli kyllä huikean tarkka ja havainnollinen!

    VastaaPoista
  10. Noniin, kiitoksia tästä tietopläjäyksestä. Juuri samaa mieltä olen kuin edellinen kirjoittaja: täysin ymmärrettävää tekstiä jopa minulle (vielä) remonttitaidottomalle, ja tästä tulee olemaan paljon hyötyä, kun pääsemme seinäpintaan asti omassa projektissa.

    VastaaPoista
  11. Kiitos paljon selkeistä ohjeista. Tätä tietoa juuri tarvitsinkin.

    VastaaPoista

*** Kiitos kommentistasi ***