keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Talvisia asetelmia


Eilisen hurjan pelottavan syysmyrskyn jälkeen piti rauhoitella mieltä valokuvaamalla kaikkia viime viikolla värkkäämiäni asetelmia. Olimme aivan myräkän ytimessä täällä Laviassa, myrsky iski niin yllättäen, että ehdin siirtää hevosetkin talliin vasta kun puita jo kaatui tien toisella puolella. Siinäpä oli vauhkoina sekä hepat että emäntä, mutta tänään on jo onneksi tyyntä kaikin puolin.
Ensimmäisenä suosikkiasetelmani pianon päällä.
Seinällä olevat valokuvat ja pianon päällä olevat kynttilät ovat olleet paikoillaan jo pitkään. Kausikoristeeksi toin jo viime talvelta tutut upeat ystävien suunnittelemat koristeet, tällä kertaa uusiin oksiin viritettyinä. Lisäsin purkkiin valosarjan kun pianon viereen ilmestyi sopivasti jatkojohto.
Meillähän on täällä olohuoneessa yksi ainoa pistorasia tällä hetkellä, siinä on vähän virittelemistä kaikille vehkeille!
Seinällä olevat vanhat sukukuvat ovat jotenkin ihanan mystisiä oksien läpi, tässä poseeraa Samin isosetä arvoisa herra meriamiraali Suursaaresta, hänen taskukellonsa roikkuessa kuvan vieressä.
Löysimme kirpparilta loppukesästä gramofonilevyjen säilytysalbumin, en tiedä vielä mitä noihin levykoteloihin laittaisin, ehkä lisää vanhoja valokuvia tai kirjeitä. Jotain vanhaa kuitenkin. Voi taas vaan huokailla miten hienoja ja tyylikkäitä käyttöesineet ovat olleet ennen!
Tämä Menneisyyden sävel -niminen novellin alku löytyi autiotalosta, se alkaa vankilapaolla, mutta valitettavasti emme löytäneet papereita lisää, joten tarinan loppu jää arvoitukseksi. Haluan koota tälle historiaseinälle kaikkea siihen sopivaa ja tehdä kokoelmasta vielä enemmän sellaisen kollaasityyppisen.
Olohuoneen pitkän pöydän päältä löytyy kynttilöitä ja puolukanvarpuja. Kynttilät olivatkin taas eilen oikeasti tarpeellisia  parin tunnin sähkökatkon aikana! Eipä ollut muutenkaan mitään hätää ilman sähköjä, kun olin lämmittänyt takat jo aiemmin ja ruoan laitoin kaasuliedellä. Maalla pitää varautua kaikkeen tai ainakin sähkökatkoihin.

Haluaisimme olohuoneen ikkunoihin (mielellään petroolinsiniset) samettiverhot talveksi. Onko teillä kenelläkään ideoita, mistä kangasta tai verhoja voisi ostaa? Muutaman nettikangaskaupan jo löysin, mutta värivalikoimat olivat aika kehnot.

Hankin noita figuurieläimiä pari vuotta sitten Hus & Hem lehdessä näkemääni kranssia varten, nyt sain senkin tehtyä:
Kranssi koristaa sisempää pääoven puolikasta. Nyt voisi kaikkien näiden sateiden ja tuulien jälkeen tulla takaisin sellainen ihana pikkupakkanen, olen niin kyllästynyt mutaan ja märkään! Pakkasten kunniaksi voi sitten laittaa vuosi sitten tekemäni luistinkoristeenkin ulko-oveen, sitä odotellessa... Viime syksynä on näköjään ollut noin paljon lunta jo lokakuun lopussa, käy vaikka tsekkaamassa luistinlinkistä!
 

31 kommenttia:

  1. Vanhat valokuvat on niin kauniita ja jollain tapaa mystisia, totisine ilmeineen! Hieno kollaasi! Mä keräilen vanhoja valokuvia naisista (kuulostaapa todella creepylta! ;).

    Teillä Lavialla ylsi myrsky niin voimakkaaksi, että ihan puitakin meni? Mä olin myös valmistautunut myrskyn tuloon sytyttelemällä joka pesään tulen, mutta vähällä pääsimme ja sähkötkin pysyivät. On se vaan aika mukava tunne tiedostaa, että sähkökatkoksen sattuessa saa pidettyä huushollin lämpöisenä ja ruoatkin valmistaa leivinuunissa tai puuhellalla. Jollain tapaa turvallinen olo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui meni ihan kylmät väreet kun luin blogiasi ja pääsin kohtaan Revolutionary Road! Olethan lukenut myös kirjan, se on nimittäin huiman paljon hienompi kuin leffa, niinkuin yleensäkin tuppaavat olemaan. Olen lukenut kirjan kolmesti reilun vuoden sisään ja jokaikinen kerta taivastelen, miten hienosti Yates on poiminut piirteitä henkilöihin, etenkin perheen isään. Pitää aina lukiessa ihan ääneen hokea "aivan, aivan, juuri noin" :)

      Mut siis joo, täällä oltiin ihan myrskyn ytimessä, kävin aamulla katsomassa lähimetsän tuhot ja yksi iso kuusi oli katkennut, varmaankin juuri se sydämen pysäyttävä rysäys kun olin siirtämässä hevosia. Meidät herätti aikoinaan Tapanimyrsky, hommat on suunniteltu niin, ettemme jää pulaan pitkänkään sähkökatkon aikana. Silloin sähköt olivat poikki muistaakseni kolme päivää.

      Poista
    2. Melkoinen myräkkä siis!

      Mä en oo lukenut tuota kirjaa. Kerran muistan sitä pidelleeni alekorissa kädessäni, mutta sitten ajattelin, että kun elokuva kolahti niin kovasti, että mitä jos olenkin ymmärtänyt sen jotenkin "väärin" ja kirjan luettua tulee sellainen "ai, tuota tässä tarkoitettiinkin"-fiilis. Mutta ehkäpä mä voisin vinkata joulupukille asiasta. :) Harvoin mikään elokuva on kyllä kolahtanut niin kovasti, kuin tuo.

      Olipa muuten kiva, että kävit blogissani vierailulla! :)

      Poista
    3. Mun mielestä elokuva ja kirja kertovat saman tarinan, mutta kirja vaan niin älyn paljon syvällisemmin ja moniuloitteisempana. Pitää oikein pidätellä itseään, etten ala taas kehumaan kirjaa, puhuin loppukesästä yhden ystävän pyörryksiin kun haluaisin kovasti, että olis joku yhtä innostunut, jonka kanssa keskustella siitä kirjasta :)

      Noista kuvista piti vielä mainita se, että itsekin varmaan keräisin jotain muita kuin sukukuvia, mutta onneksemme saimme Samin äidiltä lainaan heidän todella hienon sukualbumin, vanhimmat kuvat ovat aivan 1900-luvun alusta ja melkein kaikki studiopotretteja. Siitä saa skannattua monta monituista hienoa kuvaa vielä!

      Poista
    4. Voin keskustella jo ihan sillä perusteella, kuinka hyvä elokuva oli ja jos kirja vielä parempi, niin ymmärrän hyvin intoilusi. Elokuvassakin oli ihan hyytävä tunnelma ja niin paljon elämiä.

      Tosi hieno tuo uuni!

      Poista
    5. Lue sinäkin hyvä ihminen se kirja! Kun mun mielestä se leffa ylsi ehkä puoleen siitä kaikesta sielunmaisemien maalailusta kuin kirja. Nyt pitäis vaan löytää toinen yhtä hyvä kirja :)

      Tasan kahden viikon päästä päästään polttelemaan tulia uudessa uunissa, nyt se on vaan hieno koriste!

      Poista
    6. Mahtavaa, että tuo elokuva on aiheuttanut muissakin väristyksiä! Kyllä tuo kirja on hankittava käsiin.. Mitähän kirjan lukeminen aiheuttaa, kun jo elokuvankin katsominenkin laittoi miettimään ja toimimaankin... ;D

      Poista
  2. http://www.eurokangas.fi/kankaat/tuotteet/tuoteryhma/1
    Eurokangas myy petroolinsinistä samettia. 45 e/metri. Ei vesipesua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! En itse löytänyt Eurokankaan sivuilta kun etsin. On vaan aika kallista, menekki olisi 10,5 metriä, huonekorkeus tulee välillä kalliiksi...

      Poista
  3. SIis kaunista...ihanaa...huah...tykkään...:)

    VastaaPoista
  4. Piti vielä tulla kommentoimaan, kun edellinen bostaus oli jäänyt huomaamatta....Aivan upea on keittiönnekin...ja kierrätys on hyvä asia.
    Onnea opintoihinne...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Bloggerissa oli joku vika silloin kun viimeksi julkaisin tuon kaappijutun, kommentit pätki ja vissiin muutenkin. Ihmettelin kun ei tullut kommentteja mut tajusin sitten, ettei vika ole minussa ;)

      Poista
  5. Hieno tuo historiaseinä ja silmää hiveleviä asetelmia :) Postailin tuossa aamulla myrskystä myös, mutta kuvat onkin sitten kuvattu silloin illalla, kun kökötettiin tuntitolkulla kynttilän valossa. Meillä on muuten pari noita samanlaisia lasipurkkeja, kuin teillä siinä pöydällä. Harmi vaan, että kolhaisin toisen kyljestä palan pois... Mitäköhän niissä on ollut alunperin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Nuo lasipullot ovat olleet käsittääkseni lääkepulloja. Mulla on noita iso kokoelma, laitan silloin tällöin esiin pöydälle.

      Poista
  6. Miten sä karkotat kissat noista astelmista? Kerro salaisuutesi. Minun jouluvarpuni koristeineen sai olla vartin, kunnes koko reuhka oli jo lattiassa ja kaapin päällä patsasteli muikea katti. Puhumattakaan mistään muista viritelmistä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mitenkään, siis eivät ronki noita. Johtuisko siitä, että nuoret herrat ovat päivät ulkona ja saavat siellä purkaa kaiken kissamaisuuden..? Iina neiti 16-v ei tee muuta kuin nukkuu. Jos pojat ovat pidempiä aikoja sisällä vaikka huonon ilman takia, alkaa ränttätänttä ja sitten laitetaan ulos jäähylle.

      Poista
    2. Varmaan. Mä en uskalla noita päästää ulkokissoiksi, meillä menee vilkkaasti liikennöity valtatie tuossa kivenheiton päässä ja tässä on hirveästi ilveksiä. Nemi on ulkoillut valjaissa ja vihannut sitä. Verkotetusta parvekkeesta ne nautti vielä kerrostalossa, mutta tänne ei ole sellaista viritelmää saanut. Ehkä me joskus saadaan se ulkotarha tehtyä.

      Tosin meillä ei kyllä toinen kissa harrasta ronkkimista, vain Nemi. Ja Nemihän nyt on.. :D Sillä on kaikenlainen ronkkiminen ja känkkäränkkäily verissä. Että varmaan kyllä harrastaisi ronkkimista, vaikka ulkoilisikin.

      Poista
  7. Mites jos ostat väärän värisen kankaan ja värjäät sen itse?
    -SK-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävi mielessä tämäkin vaihtoehto, mutta kun yksi verho on sen 3,5 metriä, niin ei taida kovin tasaisesti värjääntyä ja mitään loimu/batiikki/hippikuvioita en näihin halua :)

      Poista
  8. Ihania nuo pikkupullot varpuineen! Sähkökatkot on oikeastaan aika tunnelmallisia, varsinkin juuri maalla kun uunien kanssa pärjää lämmitys- ja ruokapuuhien kanssa. Pelkään vaan myrskyllä, että puut kaatuu talon päälle tai rikkoo jotain muuta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pelkään kans kaatuvia puita eniten ja eniten hevosten takia. Pihastamme lähteekin valtava, hieno n. 70 vuotias kuusi tämän takia, valitettavasti. Ja varmaan muitakin riskipuita pitäisi kaadattaa mielenrauhankin vuoksi.

      Poista
  9. Kauniita asetelmia ja kuvia. Ihana katsella, tulee joulumieli.

    VastaaPoista
  10. Kerrassaan hyvällä maulla toteutettuja, viehättäviä asetelmia!

    VastaaPoista
  11. Nättejä asetelmia :)

    Tuosta pianosta on pitänyt kysymäni, että kun se sai uuden upean ulkoasunsa, niin suojasitko sisälmykset jotenkin ennen puuhaan ryhtymistä ja toimiiko soitin ihan normisti tämän käsittelyn jälkeen? Vai olikos se niin, että et hionut lainkaan vaan sudit maalin suoraan pintaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En suojannut, eihän tuo maali mitenkään sinne sisäosiin päässyt, koskettimien kansi oli tietenkin suojattu niin, ettei koskettimet tuhriintuneet. Ihan normaalisti soi maalauksen jälkeenkin ja en hionut pintaa. Suosittelen!

      Poista
  12. Oi ihana toi bambifiguuri! :) Mistä sen ostit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prismasta ostin, lelupuolelta. Oli ainakin pari vuotta sitten vara mistä valita!

      Poista

*** Kiitos kommentistasi ***