keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Illan suussa


Minulle tuli mieleen kuvata olohuonetta pimeän aikaan, kun tajusin että melkein kaikki blogin kuvat on otettu päivän valossa.
Tätähän se totuus kuitenkin on tähän aikaan vuodesta, pimeää on. Me kyllä tykätään olla melko pimeässä, meillä ei ole juuri koskaan kirkkaita kattovaloja päällä. Talvella useimpia huoneita valaisee paperitähdet ja muut kausivalot.
Olenkohan koskaan kertonut teille tuosta hyllyn päällä olevasta valaisimesta?
Ellen ole, niin nyt kerron, että löysin varjostimen joskus viime talvena kirppikseltä eurolla, ajattelin että kyseessä on jonkun eläimen nahkakerroksesta tehty varjostin. Se oli minusta outo ja hieno, mutta ajattelin, ettei isäntä varmaan siitä tykkää. Kuinka väärässä olinkaan, Samista se oli varmaan vielä hienompi kuin minusta ja varjostin pääsi heti tuohon hyllyn päälle kunniapaikalle Pentikin jalkaan. Sami tiesi vielä kertoa, että se ei ole tehty eläimen nahasta vaan sian rakosta. Joskus muinoin ensimmäiset ikkunat on tehty samasta matskusta! Tosi kauniin valon tämä erikoinen varjostin tuottaa.
Kauniista puheenollen, tämä koristevalojen valaisema takan kylki on minusta hurjan kaunis!
Sytytin isot valot, että sain teille kuvan ihan tuoreesta hankinnasta, postissa tuli tänään Samin huuto.netistä pongaama seinävaate. Ollaan katseltu noita aina silloin tällöin, mutta yleensä niissä on joku uskonnollinen sävy, eikä olla innostuttu. Tämän sanoma kolahti heti :)
Historiaseinä alkaa olla melko valmiin näköinen, parista kehyksestä puuttuu vielä kuvat. En taida jatkaa kollaasia enää tuon seinävaatteen yli, mutta kerroksia siihen voi lisätä, mieluummin överit kuin vajarit ;)
Seinävaatteen sanoman tiimoilta kerron vielä, että tänään klo 21:00 näkyy netissä ihan mielettömän hieno dokkari Grey Gardens osoitteessa: http://yle.fi/aihe/docventures/ikaantyminen
Jos et ole nähnyt ko. dokkaria niin suosittelen lämpimästi! Minulle sen keskeisin sanoma on se, että juuri tämä hetki elämästä ja nyt tehtävät päätökset on tärkeitä, muuten kaikki lipuu niin kovin helposti ohi.
Olisi kiva keskustella dokkarista kommenteissa jos joku muukin on sen nähnyt tai katsoo nyt illalla. Ja muutkin kommentit ovat tietysti mukavia!
Uusia lukijoita on tullut huimasti, tervetuloa mukaan!

21 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tykkään pimeästä ja tästä vuodenajasta, varsinkin jos pysyis tuo lumi maassa! Nyt näyttää vähän huonolta, mutta sisällä tunnelma pysyy samana, oli sitä lunta tai ei :)

      Poista
  2. Aika huippu, sian rakkolamppu :) Kauniin valon antaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso työ tuossa on ollut ja joku sitten eurolla luopui!

      Poista
  3. Tosi kaunis lamppu! Ajatus sianrakosta kyllä vähän työntää luotaan. Kiinnostavaa, että ennen on osattu tällaistakin tehdä ja siasta on käytetty kirjaimellisesti kaikki osat hyödyksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porissa on tehty lyhtyjä sianrakosta Rakennuskultturitalo Toivon kurssilla ihan nykyäänkin. Tää meidän varjostinkin näyttää melko uudelta, hankala sanoa. Sen materiaalin unohti aika äkkiä, alussa yökötti se ajatus vähän :)

      Poista
  4. Uteliaisuus heräsi kyseistä dokkaria kohtaan :) pidän ohjelmasta muutenkin.

    VastaaPoista
  5. No nyt on kyllä tunnelma kohdillaan!
    Tuo dokkari kuulostaa ehdottomasti katsomisen arvoiselta

    VastaaPoista
  6. Mukava nähdä teidän kotia pimeässäkin. Itsekin viihdyn pelkkien koristevalojen hämyssä kaikki pimeän hetket, ei sitä kirkasta valoa tarvita ihan kaikkialla.

    VastaaPoista
  7. Sama meillä...pöytälampuissa ja välillä jalkalampuissakin vaan valoa...tietenkin nyt on tähdet ja muut jouluvalot...:)
    Muistaisinpa katsoa tuon dokumentin! itää pistää johonkin osoite ylös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pimeästäkin voi nauttia! Dokkari ei varmaan enää näy siellä, se esitettiin vain tuohon mainitsemaani aikaan. Kannattaa kyllä katsoa jos joskus vielä tulee telkkarista, näin tämän Teemalta ensimmäisen kerran.

      Poista
    2. Löytyy Areenasta vielä nuo Docventuresin dokkarit! Mekin katottiin myöhemmin sieltä. Iltaisin mulla on tapana kuunnella vielä ne radio-ohjelmat samoista aiheista.

      Poista
    3. Hyvä tietää, on se netti kyllä hyvä keksintö :)

      Poista
  8. Katsottiin pari iltaa sitten Grey Gardens, naurettiin aika monessa kohtaa ja kurtisteltiin kulmiammekin. Sen kaltaisesta oikean elämän surrealismista tykkään. Minusta on hienoa, että dokumentti on tehty, sekin on hienoa, ettei siinä anneta valmiiksi mitään vastauksia tai pällistellä toisten elämää siksi, että muistaisi itse olevansa jotenkin parempi ja paremmassa asemassa, jokainen päättäköön itse mistä on kysymys. Sillä tavalla välittämällä ja kiinnostuneena, eikä syyllistämällä ja korkeammalle asettumalla tehtyjä dokumentteja olen nähnyt aika vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne kuvaajat oli osa sitä perhettä, luulen että niillä oli oikeesti kivaa kun ne teki dokkaria. Katsoin nyt toista kertaa sen ja vähemmän kauhistellen kuin eka kerralla, silloin juutuin enemmän siihen miltä siellä talossa on haissut ja miten se tyttären elämä on mennyt hukkaan siellä. Mutta nyt ajattelen, että eihän se välttämättä mennyt yhtään hukkaan, ehkä se oli vaan sellainen kolmenkymmenen vuoden turvapaikka ja tytär oli valmis sen jälkeen kokeilemaan siipiään uudestaan isossa maailmassa ja kai aika hyvin siinä vielä onnistuikin.

      Ekankin kerran jälkeen olin kuitenkin jälkeenpäin enemmän viehättynyt kuin kauhistunut ja sama fiilis nyt, aivan mielettömän hieno dokumentti ja upeita hahmoja!

      Poista
  9. Hieno lamppu!

    Me katsottiin tuo Grey Gardens, ja mulla tuli mieleen Absolutely Fantastic -sarjan Edina ja Patsy (tai Edina ja sen tytär)! Hauska dokkari/filmi ja omalaatuinen äiti-tytär -suhde! Mutta miten ihmeessä ne molemmat oli säilyneet niin hyvin (siis nuorekkaina!) !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipäs kun Absolutely Fabulous piti kirjoittaa!

      Poista
    2. Niin ja se tytärhän oli vielä lähtenyt äidin kuoleman jälkeen tekemään uraa New Yorkissa tanssi/lauluhommissa, ei kyllä näyttänyt ikäiseltään (oliko 57v) tuossa dokkarissa!

      Poista
  10. Onpa kaunis tuo seinävaate. <3 Teksti on vanhasta, vuoden 1886 virsikirjasta (virren 457 säkeestä 11). Hienoa, että virren sanoma kolahti.
    Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli sitten kuitenkin uskonnollinen :) No ei se yllätyksenä tullut, kyllähän nuo kaikki vanhat elämänohjeet taitavat olla raamatusta tai virsistä peräisin.

      Poista

*** Kiitos kommentistasi ***