lauantai 24. toukokuuta 2014

On kesäyö

Kuvasin eilen alkuyöstä takapihaa, siellä on nyt niin hieno tunnelma kun omenapuut kukkivat ja puissa olevat valot syttyvät.
Toivottavasti saan edes vähän välitettyä yön kauneutta näiden kuvien kautta, rakastan tuota puutarhajuhlatunnelmaa ihan jokainen ilta.
Vuosia palvelleet Ikean aurinkokennovalot ovat löytäneet toistaiseksi parhaan paikkansa takapihan pöytäryhmää paahteelta suojaavan omenapuun oksilta.
 Keittiöpuutarhan puolella on somia aurinkokennolintuja, myöskin Ikeasta.
Voisin tuijotella noita omenankukkia vaikka koko päivän... ja niin varmaan pitäisikin kun tämä ihanuus on niin nopeasti ohi.
Helteistä viikonlopun jatkoa!

lauantai 17. toukokuuta 2014

Resepsuuni

Meidän matkailupisnes voisi olla toiminnassa hyvällä tuurilla vasta kahden-kolmen vuoden kuluttua, mutta meilläpä on jo respa valmiina!
Olemme keräilleet rekvisiittaa pöydälle tämän kevään aikana ja nyt puuttuu enää bakeliittipuhelin. Kirjoituskone pitäisi korjata ja sillä voisi kirjoittaa vaikka kuitit tuleville asiakkaille.
Vanhat käyttöesineet ovat mielestäni parhaimmillaan käytössä eivätkä pelkästään koristeina.
Tällä viikolla valmistunut art deco - henkinen kyltti viimeisteli tunnelman. Puuseppo teki kyltin tottakai täyspuusta ja minä viimeistelin. Tein tekstin ja reunukset kultatussilla ja siisti lopputulos yllätti itsenikin!
Toimitusjohtajalle pitäisi löytää vielä mukavampi tuoli, vaikka Muurame tuoli käykin tyyliltään tähän hienosti.
Pöytä on juuri sopivan komea tarkoitukseen ja näkyy nyt molemmilta puoliltaan.
Voitte varmaan kuvitella miten hienolta tämä respatiski näyttää sitten remontin jälkeen, kun koko eteinen henkii viime vuosisadan alun tunnelmaa... minä ainakin voin. Mutta nyt haaveilut sikseen ja ulos, siellä on KESÄ!

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Onni on oma puuseppo

Keittiössä on nyt isännän tekemä apupöytä kaikkien väliaikaisviritelmien jälkeen. Alunperin tuohon mietittiin sellaista liikuteltavaa saareketta, mutta kun tämän tyyppisen pöydän teko tuli vastaan isännän puuseppäopinnoissa, päätimme soveltaa sitä keittiöön.
Pöytä on mukavan siro ja ilmava ja silti tosi jämäkkä. Se on tehty koivusta ja maalattu munatemperalla. Pöydän tasoon pitää vielä laittaa joku vaha suojaksi. Tyylillisesti se on kaikkea muuta kuin nuo keittiön kaapistot ja hyvä niin, se jatkaa olkkarin ja keittiön iloisesti kaikkea sekaisin -teemaa.
Puuseppo nimitys ei ole kirjoitusvirhe vaan juontuu ystävämme keksimästä Puuseppola -nimestä. Juttu meni niin, että isännällä olisi Puuseppola ja minulla Ceekuppola -niminen kesäkahvila :D Minun pokka ei tuohon Ceekuppolaan taida riittää, mutta jos isäntä joskus verstaan perustaa, on sille oiva nimi valmiina.
Kuvat on otettu muutama tunti sitten, ihan tuoreeltaan kun pöytä otettiin käyttöön. Piti saada nämä ilta-auringon valaisemat kuvat, kun loppuviikon ilmeisesti sataa.
Olen jo pitkään haaveillut tällaisesta leivoskuvusta ja sopivan edullinen löytyi sattumalta Ikeasta. Pitää varmaan alkaa juomaan päiväkahvit useammin kuin kerran viikossa tai parissa, tämä uusi pöytä on siihen tarkoitukseen niin houkutteleva!
Innostuin myös järjestelemään keittiön kaappeja, uuden pöydän myötä tuli halu saada kaikki muutkin paikat kuntoon. Tein alakaappeihin väliaikaishyllyt tiilien avulla. Nyt on feng shuit kohdallaan myös isossa kiinteässä kaapissa, kun sain sieltä paljon tavaraa näihin alakaappeihin. Esittelen nämä kuitenkin virallisesti vasta sitten, kun kaapit on maalattu ja siistitty myös sisältä ja niissä on ihan oikeat hyllyt.
Keittiön kaapistojen ensimmäisen osan jatkoksi esittelen vielä puusepponi tekemän lusikkalaatikon. On niin mahtavaa kun on tuollainen osaaja talossa, ei näihinkään erikoisen kokoisiin laatikoihin olisi löytynyt mistään valmiita lusikkalaatikkoja. Keittiö olisi muutenkin paljon ankeampi ilman isännän tekemiä kaappien vetimiä ja jalkoja.
Loppuun vielä kuva olohuoneesta ilta-auringon tunnelmassa. Ikkunasta näkyvä tuomi tekee kesäisen vaikutelman. Täällä Satakunnassa on ollut tosi kuivaa ja siinä mielessä luvattu sade ei haittaa yhtään.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

maanantai 5. toukokuuta 2014

Uusia kulmia: Tuonen lehto


Hellou, täällä ollaan taas! Takana on pieni blogihiljaisuus johtuen siitä, että olemme olleet pihahommissa ja hommien tulokset ovat esiteltävissä vasta nyt.
Aloimme raivaamaan takapihan tien puoleista reunaa ihan vahingossa, kiskaisin pääsiäispyhinä yhtä vattupuskaa ja totesin, että nämä lähtisivät vielä helposti irti. Isäntä siihen, että pitäisikö ne sitten repiä pois ja siitähän se ajatus lähti!
Tältä alue näytti muutaman kiskotun puskan jälkeen, justiinsa ehdin ottaa tämän ennen kuvan. Kaadoimme sieltä viime vuonna useita puita pois, ihan pahinta ennen kuvaa ei ole siis tarjota.
Isäntä siirsi kaikki lautakasat pois ja minä keskityin puskien repimiseen ja muuhun siistimiseen. Sain valmiiksi noin puolet alueesta ensimmäisenä päivänä, tuli vedettyä melkoiset överit (kuuluu kevääseen)...
Haravoinnissakin oli aikamoinen työ...
Seuraavana päivänä sain kiskottua loput puskista, haravointi ja roskien keräys jäi vielä seuraavalle päivälle. Perusraivaukseen meni siis kolme päivää, pieni hinta isosta ilosta.
Tämä tontin kulma on toiminut kaatopaikkana ja siivosin roskia neljä jätesäkillistä. Ymmärrän sen, ettei kunnallista jätehuoltoa ole ollut, mutta sitä en tajua, miksi roskat on ripoteltu ympäri pusikkoa ja osittain piiloteltu kivien yms. alle?! Eikö olisi ollut paljon helpompaa kaivaa kuoppa, ladata se täyteen roskia ja täyttymisen jälkeen maata päälle ja uusi kuoppa? Ja näitä kivenkoloroskiksia on täällä tontilla niin paljon... No yksi kerrallaan se on niistäkin selvittävä!
Maasta löytyi myös tällainen todella pelottava, kamalan hieno nukke, se nousi nuken päähän kasvaneiden vattupuskan juurien mukana. Sen mukaan olen kutsunut aluetta Tuonen lehdoksi. Nukke roikkuu nyt yhdessä pihlajassa kasvot pihasta poispäin, on liian hieno poisheitettäväksi ja liian pelottava katsottavaksi...
Mutta siis, takaisin asiaan: tältä siivottu tontin kulma nyt näyttää! Alue rajoittuu takana häämöttävään risuaitaan, joka rajaa myös meidän tonttia tuolta sivulta. Matala risuaita syntyi näppärästi tämän alueen puskista.
Yllä olevassa kuvassa näkyvällä alueella on pihlajia ja ikivanhoja marjapensaita, jotka leikkasin melko alas. Lisäksi tilasimme sinne lumipalloheisin peittämään näkymää naapurin puolella olevaan ryteikköön. Laitan ehkä myös muutaman kukkaistutuksen, mutta muuten Tuonen lehto saa kasvaa valvotun vapaana. Toivottavasti sinne alkaisi kasvamaan jotain niityn tapaista.

Ihan vasemmassa reunassa näkyy kiviaidan alku ja hepan kakkakasa. Olen aina syksyisin tuonut tuohon kakkaa, jotta sitä on kätevästi saatavilla takapihan seuraavan kesän tarpeisiin. Pieni kakkakasa tulee olemaan tuossa niin pitkään kunnes meillä on se ihanainen traktori. Sillä voi sitten hakea tarvittavat kakat suoraan lantalasta, sitten joskus...
Uuden alueen toiselle puoliskolle tuli uusi keittiöpuutarha, josta olen superinnoissani! Olemme suunnitelleet ”sitten joskus” pihaa ja siinä suunnitelmassa keittiöpuutarha on juurikin tässä keittiön oven lähellä, nykyisen hevostarhan paikalla (tarhan aita näkyy oikealla). Kerrankin ”sitten joskus” toteutuu nyt heti ja keittiöpuutarhaa voi myöhemmin laajentaa tuonne ”sitten joskus” -alueelle.
Tein viime kesänä vanhoista tiilistä kohopenkit etupihalle ja ne muuttivat nyt uuteen paikkaan ja yhdistyivät yhdeksi pitkäksi penkiksi. Laitan penkkiin suorakylvettävät yrtit ja salaatit aikanaan.
Tomaatit aion laittaa kasvamaan tähän vanhaan pyörätelineeseen, siitä saa kätevästi kasvutukia ja on varmasti hauskan näköinen tomaattien kasvaessa. Tänne käy kaikki ruosteinen ja romuromanttinen tavara mielestäni hienosti.

Kokeilemme kasvattaa perunat tuollaisessa olkipenkissä tänä vuonna, näimme Strömsössä aihetta koskevan jakson ja innostuimme kokeilemaan. Ituperunat ovat olkien alla hepankakkapatjalla ja siitä niiden pitäisi lähteä vaan kasvamaan. Hepankakka tms. lannoitekaan ei ole pakollinen, mutta meillä nyt sattui olemaan :)
Puutarhurien lepohetkiin hankimme tuolit Ikeasta ja pöydän kasasin kivistä ja pyöreästä betonilaatasta. Kenties soittelen tuossa kitaraa ja katson kun kasvit kasvavat... No yritän toteuttaa tämän ainakin kerran, muuten on varmasti kiire kesän remonttien parissa!

Teen uuden jutun tästä alueesta myöhemmin kesällä, on hauska seurata miten se kehittyy luonnon ja omien puuhastelujen tuloksena.
Pika-asensin (eli en tehnyt pohjia kunnolla) myös viime syksynä 20 eurolla ostetut betonilaatat takapihan pöytäryhmän alle, sekin alue on nyt paljon toimivampi. On muuten hienoa, että voin ottaa kuvia myös tuohon suuntaan, kun uusi alue on taustalla! Oikean puoleisessa kuvassa näkyy taustalla takapihan tuomi, joka on jo täydessä lehdessä.

On ihan älyttömän hienoa, että meillä on nyt selkeästi takapiha oleskelua ja puutarhan hoitoa varten ja etupiha on "puuhapiha". Jotain kivaa etupihallekin pitää keksiä, mutta sinne ei voi istuttaa mitään ennen laajoja maanmuokkaustöitä, joten menee nyt noin.

Saimme avarammat näkymät piharakennuksen kulmalta pellolle, kun superkivat sähkölaitoksen miehet kävivät kaatamassa ilmaiseksi neljä isoa puuta joiden väliin piharakennuksen antiikkiset (ja kuulemma myös vaaralliset) sähköjohdot olivat jääneet. Piharakennuksessa ei ole nyt sähköä, mutta ei se näin kesäaikaan haittaa.

Olen aloitellut klapien pinoamista lavoille, kuten kuvasta näkyy. Talon alaosasta puretuista pelleistä on hyötyä pinojen kattona. Hommia siis riittää ja menenkin tästä takaisin pihalle. Palaan kuitenkin keittiöaiheisen jutun kanssa jo tällä viikolla!
 
Kevät

Lisäys: viikon sisällä kaksi kyykäärmettä (toisen juuri äsken) bonganneena en aiokaan päästää mitään pihan aluetta niittypituuteen... Viime viikolla Oliver kisumme selvisi täpärästi kyyn puremasta, jos olisi sattunut meidän poissaollessamme olisi Oliver luultavasti kuollut. Kyy puri sitä niskaan ja kisu oli ihan tillintallin ja turvoksissa. Pihan raivaamisen luulisi auttavan myös käärmeiden vähentämiseen pihapiiristä, lemmikit ja kyyt eivät vaan sovi yhteen.