tiistai 28. huhtikuuta 2015

Kulissit kuntoon: savotta

Meillä on tulevalle kesälle varsin selkeä remonttisuunnitelma; sen nimi on Kulissit kuntoon. Projektin tavoite on, että ensi syksynä meidän talo ja piha näyttävät varsinkin maantielle päin hyviltä. Ja kyllä, ainakin minusta on tullut niin maalainen, että pidän tärkeänä sitä, mitä naapurit ja ohikulkijat talostamme ajattelevat ;)
Kunnostamme talon tienpuoleisen julkisivun ja siistimme tontin tienpuoleinen osuuden omin voimin.

Varsinainen jymyjuttu on se, että etupiha teetetään täysin uuteen uskoon ammattilaisten ja koneiden voimin! Järjestelimme asuntolainajuttuja uusiksi ja sen ansiosta meillä on varaa teettää tuo iso työ jo tänä kesänä. Aivan mahtavaa!
 
Olemme aloitelleet projektia tuosta tontin tienpuoleista osasta, jota kutsun sivupihaksi.

Kaadatimme sieltä pääsiäisen jälkeen ison kuusen ja koivun. Koulukaverini on puunkaadon ammattilainen (ja nainen!) ja häneltä vaativa homma sujui mainiosti.
Isännän viimeinen silmäys puuvanhuksiin.
Nämä puut ovat aiheuttaneet minulle monta harmaata hiusta myrskyjen aikana. Koivu olikin läpeensä laho ja kuusen tyvessä lahoa oli neljännes. Kaatoja seuraavana päivänä tulikin myrsky ja olipas helpottunut olo, kun ei tarvinnut enää pelätä näiden kaatuvan talon päälle.

Kaadon jälkeinen savotta on melkoinen:
Isäntä on oksinut ja pätkinyt puut ja nyt tarvitsee enää "vähän" järkkäillä... Kuusen pätkistä tehdään pölliaitaa tuohon tienreunustalle ja koivu menee polttopuuksi. Ja kuten kuvasta huomaatte, myös ensi talven klapit ovat tuossa kuivumassa, ne ovat ihan valmiina tilattua kamaa.

Kuvasta selviää myös sen julkisimman julkisivun tämän hetkinen ulkoasu, vaiheessa on.

Mutta kyllä ne siitä pikkuhiljaa tekemällä, tänään saatiin äidin kanssa siivottua loput kuusen oksat pinoihin.
Mielestäni näissä jättiprojekteissa mielenterveyden kannalta on erityisen tärkeää saada edes joku kohta kivan näköiseksi, vaikkei sillä urakan kannalta olisi mitään merkitystä. Sama koskee myös sisäremonttia, voimaa saa vaikka siitä yhdestä nurkasta joka miellyttää kaiken kaaoksen keskellä!
Siispä siivoilin sivupihan tienpuoleista kulmaa eilen. Tein meidän ensimmäisen oikean risuaidan, edelliset ovat olleet muunnelmia. Tässä oli aiemmin rempsallaan oleva verkkoaita, josta hyödynsin tukevat metallitolpat aidan takapuolelle. Tolppia voisi olla tiheämmin, mutta tässä on täytteenä niin pitkiä runkoja, että ne pitävät lyhyemmät risut linjassa. Ja lisää tavaraa siihen mahtuu vielä vaikka miten paljon!

Pohdin tässä yksi päivä, että mahtaisi Tanskalainen maajussi olla ihmeissään, jos tietäisi miten monta kilometriä risuaitaa Suomessa on tehty hänen innoittamana...
Kokosin koivun kannon ympärille kiviä, sillä aion naamioida sen kukkapenkiksi. Kaikkialle sivupihaan toivon kukkaniittyä, tosin ostosiementen avulla. Viime keväänä raivaamaamme Tuonen lehtoon kasvoi nimittäin vain nokkosia vapaalla menetelmällä ja pääsenkin kitkemään nyt niitä...
Katontekijän pyörä on naamiointitehtävissä myös, se nojaa vesijohtoon liittyvään putkeen peittäen sitä samalla.
Löytyipä sieltä ojan penkalta aarrekin, vanhan Volkkarin pölykapseli. Se pääsi mukaan autokatoksen seinäkokoelmaan. Autokatoksesta tulee muuten hevosten pihatto suuren pihauudistuksen myötä, mutta siitä lisää myöhemmin.

Pääsette seuraamaan myös tätä Kulissit kuntoon projektia reaaliajassa. Aurinkoiset päivät teemme tätä ja sadepäivät kuluvat eteisen ja yläkerran talviolohuoneen parissa. Ehkä välillä myös levätään. Ei tule aika pitkäksi tänäkään kesänä :)

30 kommenttia:

  1. Onpa urakkaa kerrakseen. Ja kun saa pihan, tai osankin siitä kerralla kuntoon, uskon sen olevan siihen laitetun rahan väärti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä uskon tuohon myös. Etupihan myötä meillä onkin sitten kaikki varsinaiset piha-alueet kunnossa, toki tontin metsäosuudessa riittää työsarkaa maailman tappiin asti :)

      Poista
  2. Samanlaisia koon mukaan lajiteltua puunpalas -kasoja on meilläkin pihalla. Ja nyt melkein harmittaa se silppurointi, koska tuollainen risuaita olis ollut just hyvä maisemoimaan kompostikasaa tuonne navetan taakse! No, ens kerralla sitten.

    Innolla odottelen pihauudistusta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi risu on uusiutuva luonnonvara. Koivun oksat ovat vaan hurjan käppyräisiä, eivät käy aitaan ja mahtaako silppurikaan vetää, tuskin ainakaan tuo meidän halppis. Komia kokko saadaan taas vaihteeks :)

      Niin minäkin odotan :)

      Poista
  3. Täällä on aika samanlainen työsuunnitelma. =) Perussiivo tehty etupihalle, paljon sai ja saakin siivota/raivata villintynyttä pihaa... mutta hiljaa hyvä tulee! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kyllä mekin ollaan joka ikinen kesä raivattu joku uusi alue käyttöön ja ihan kiva se on tehdä ympäristöä niinkin. Ei tarvitse saada heti kaikkea kerralla.

      Poista
  4. Kulissit kuntoon -hanke kuulostaa ihan mahtavalta ja onnittelut siitä, että pystytte isossa urakassa käyttämään ulkopuolista apua. Mekin käytimme juuri venevajan kunnostuksessa ulkopuolisia ja voi miten upeaa onkaan ollut seurata, kun projekti etenee hieman ripeämmin kuin meidän itse tekemänä ja saa vähän helpotusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että syksyllä ennen-jälkeen kuvia vertaillessa voimme taputella itseämme selkään :)

      Tuo meidän etupiha on sellainen, ettei sitä ilman konevoimaa saisi kuntoon millään, mm. kallistukset menevät isolta osalta väärään suuntaan, eli vedet valuvat piharakennuksen alle. Ja kun pihan koko on mitä on, niin lapiosta ei ole suurta apua. Urakoitsija arveli, että pihasta lähtee maata 30-40 traktorikärryllistä!

      Aina on luksusta kun on varaa palkata joku muu tekemään, niin harvinaista herkkua se on!

      Poista
  5. Kuulostaa mahtavalle. Ulkopuolinen apu on aina välillä paikallaan ihan oman jaksamisen kannalta. Mielenkiintoista seurata proggiksen etenemistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaivinkone urakka kestää noin viikon, on kyllä hauskaa, että joku asia täällä valmistuu nopeasti :)

      Poista
  6. Jännityksellä odotan teidän ensi kesän projekteja. Mä en kehtaa laittaa blogiin kuvia omasta risuaidastani. Se on kyllä niiiiin mallia taajama tohon teidän jyhkeään metsänomistajan aitaan verrattuna ;) No mulla olikin ideana, että se toimisi lähinnä köynnöstukena ja ei haittaa jos on vähän harvempi (joopa joo :D). Kyllä muakin ärsyttää joskus naapurien ajatukset, vaikkei täällä kellään mitään helsinkiläispihaa olekaan. Naapuri teki viime viikolla julkisivurempan ja vähän kakistelin kun kippasivatkin purkujätteet meidän pihalle. Kaipa tämä siis näyttää ihan kaatopaikalta. Saatiin onneksi mukavien raksapoikien kanssa asia sovittua, veivät sitten meidänkin jätteet pois, mutta hetken ärsytti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, vai metsänomistajan malli :) Olipas törkeetä toimintaa teidän naapurilta / remppamiehiltä! Maalla aidan toisella puolen on vaan metsää, ei huolta moisista.

      Poista
  7. On siinä urakkaa kerrakseen! Laitan tähän kysymyksen koskien vanhempaa postausta. Mikä mahtaa olla maali ja sen sävy, jolla maalasitte puulaatikon?

    Olen etsinyt jo kauan kaunista vanhan roosan sävyä ja tuo näyttää ihanalta :)

    Hyvää kevättä toivottaa
    Mummeli Keski-Suomesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi hitsi, en löydä sitä maalipurkkia nyt mistään... Muistelen, että sitä jäi tähteeksi, mutta nyt en olekaan varma. Sävykin oli joku kirjain-numero sarja, yleensä muistan sävyn nimen jos sellainen on.

      Voisitko laittaa minulle sähköpostin muistuksesi, niin laitan sävynumeron jos purkki tulee vastaan. Osoite löytyy tuosta oikeasta sivupalkista.

      Poista
  8. Maalaisajattelu tarttunut hyvin :) kulissit kuntoon!
    En olekkaan tajunnut, että teillä menee tie noin lähellä! onko se oikein "iso" tie?

    Tessa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep :)

      Tiellä on hyvin maltilliset liikennemäärät, tällä hetkellä eniten ohi menee peltotöihin matkaavia traktoreita :) Eli ei mikään valtaväylä, kolminumeroinen tie.

      Poista
  9. Huh onpa teillä urakkaa, ihan hengästyttää vaan lukeakin tulevista hommista, ja niistä joita jo ootte tehneet! On se näköjään ihan ehtymätön, mahtava tuo sun "ideapankki" ja tarmo kaikenlaiseen uudistukseen. Tartut hommaan kuin hommaan. Upeaa Sanna! Hyviä säitä ja tsemppiä teille toivottelen ja apuun kesällä riennän ... arja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin keväällä sitä taas jaksaa ihmeen paljon :) kiitos!

      Poista
  10. Siis tää on ihan tosta teidän tulevasta projektista ohi, mutta mikä kulkupeli tuolta teidän tallistanne pilkistääkään. Uskallan olettaa teistä ainakin toisen olevan sen onnellinen omistaja. Itselläni myös menopelinä vastaava kiesi. Kun olen blogianne seuraillut niin ei kyllä yhtään yllättänyt, niin kaunista ja rohkeasti oman näköistä, kodikasta teillä on, jotta tottahan autonkin on kiva kuvastaa omaa persoonaa, ei mitään massatuotantoa
    Ja sitten vielä, tsemppiä uusiin projekteihinne!.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo me ei harrasteta tavallisia järkiautoja, valitettavasti :) Chrysleri on ollut meillä melkein yhtä pitkään kuin mekin ollaan oltu me, eli 7 vuotta. Perheenjäsen siis. Toisena autona on Jeeppi, josta tykätään kans ja sekin on tietysti musta. Olen aina ollut prätkä- ja autofani, ne tuottavat esteettisiä elämyksiä myös. Ja isäntä on samanlainen, meillä on lisäksi harrikka, joka otetaan tänä kesänä taas ajoon muutaman vuoden tauon jälkeen. Oon siitäkin superinnoissani!

      Kiitos tsempeistä!

      Poista
  11. Jo pelkästään noiden suurten puiden kaataminen teki huomattavan muutoksen. On siinä klapitettavaa taas! Ja vanha pyöräkin siellä on ;) Ihana tuo kokoelmaseinä, pirteä :) Vaan että hevosia tulossa pihapiiriin, oi!

    Hauskaa vappua sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tien reunasta pitäisi vielä kaataa kymmeniä sekalaisia puita, jotka ovat saaneet siihen villisti kasvaa vuosien ajan... Sitten raikastuu!

      Meidän kaksi heppaa ovat asuneet täällä jo kolme vuotta, nyt vaihtuu vain pihaton paikka :)

      Poista
    2. Niin ja kiitos samoin, Vappua sinnekin!

      Poista
  12. Oi ihanaa... ja mikä muutos! Olet niin oikeassa tuossa, että kun saa edes jonkun nurkan/kohdat siistiksi, se helpottaa kummasti omaa jaksamista näissä "turhan-suurissa-projekteissa-nimeltä-koulut" ;) Ja toki muissakin.
    Minä odotan myös omaa julkisivu-projektia joka starttaa ehkä parin vuoden päästä, kunhan saadaan eka sisällä hommia eteenpäin.
    Tsemppiä sinne puuhiin!

    Riikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja tsempit myös sinne! Me kans ajateltiin niin päin, että ensin sisältä nätiksi niin jaksaa paremmin tehdä ulkokuorta. Jos talo on ihan joka puolelta ihanasti rempallaan, voi remppa-ahdistus iskeä paljon helpommin!

      Poista
    2. Allekirjoitan tuon remppa-ahdistuksen ihan täysin! Meillä on tällä hetkellä juuri niin, että joka puolelta jollain lailla rempallaan... siksi sitä yrittää hakea iloa edes pienistä jutuista jotka saa "kuntoon"!
      Onneksi tosiaan kevätaurinko antaa vähän lisää virtaa yrittää : ) Jaksamista ja iloa touhuiluunne, sitä on kiva seurata!
      terv. toinen satakuntalainen vanhan talon remppaaja

      Poista
  13. Iso peukku, etenkin risuaidasta. Pörriäiset ja ötökät tykkää, kun on kivoja piilopaikkoja, mihin tehdä pesää. Helpottaa niiden elämää. Laittaisin meillekin, mutta ei toimi meidän koiran kanssa, menisi yli ja katoaisi. Paitsi, voisihan sellaisen askarrella jakamaan pihaa, hmm.

    Mekin ollaan suunniteltu isojakin pihajuttuja, mutta kustannussyistä pitää tehdä ihan itse käsin :P Kesäksi tulee aina suunniteltua kaikkea ja listat vähän paisuu. Mut kunhan nyt saisi edes jotain loppuun asti tehtyä.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meillä toimii takapihassa koira-aitana niin, että on korkea verkkoaita edessä ja risut verkon takana. Verkkoaita on mielestäni ruma ja kaikki millä sitä saa peitettyä on hyväksi.

      Teidän uusi kukkapenkki onkin hieno! Laitan sitten lähempänä etupihan megaremonttia kuvat nykytilanteesta ja ongelmapaikoista. Niistä näkee, ettei tätä hommaa tehdä käsin lapioimalla, ei vaikka oltais muka kuinka supereita :) Mutta kyllä täälläkin niitä lapiohommia "onneksi" riittää!

      Poista
  14. Ai niin. Ja peukku noiden puiden kaatamisesta. Meilläkin on tässä ainakin viisi isoa koivua, joiden kunto epäilyttää. Ovat vielä ihan vihreitä, ettei ole edes kuivia latvasta. Mutta meidän pihaan tuulee suoraan isolta järveltä ja hirvittää vähän. Neljä isoa koivua on vielä sähkölinjalla ja me ei saada niitä itse kaadettua. Pitäisi sähköyhtiön kanssa neuvotella, että josko tulisivat pistämään ne nurin ihan ammattimiesten ja koneiden kanssa. Vähän harmittaa varjon menetys, mutta saahan siihen tilalle kasvamaan jotain muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kysyä sähköyhtiöstä, meidän pihasta kaatoivat ilmaiseksi linjoihin kiinni kasvaneet puut! Laitatte sitten jotain pienempää puuta tilalle, turhaa jännitystä elämässä on niiden vaarallisten puiden kanssa pelkääminen.

      Poista

*** Kiitos kommentistasi ***