maanantai 30. marraskuuta 2015

Tapetointivinkkejä

Ensin haluan kiittää teitä lukijoita vielä kerran edelliseen postaukseen saamistamme ihanista kommenteista, olette mahtavia! Ja jos tuo kertomuksemme antaa toivoa jollekin muulle lapsettomuuden kanssa painivalle, on se todella hienoa.
 
Olen taas lempipuuhassani (mitä remontointiin tulee) eli tapetoimassa. Pinkopahvitin eteisen toisen päädyn sisäseinän viime viikolla ja tänään oli aikaa tapetoinnille.

Siinä tapetoidessa tuli mieleen monet keskustelut kyseisen tehtävän vaikeudesta, kun olen yrittänyt puolustaa lajin helpoutta. Minulle tapetointi on ollut jostain syystä aina hyvin helppoa, vaikka tässä talossa ei ole taatusti yhtään suoraa seinää. Olen myös tehnyt tapetointia "normaaleihin" osakehuoneistoihin, enkä ole sen helpommaksi tai vaikeammaksi kokenut niiden suorien kiviseinienkään tapetointia. Paitsi tänä syksynä, kun tapetoin äidin asuntoon sellaista täysin muovipintaista tapettia... vaikka seinä oli suora, oli sen tapetin laittaminen ihan hirveää. Jos joku on joskus aloitellut tapetointia sellaisella muovitapetilla ja kokenut tehtävän toivottomaksi, niin en ihmettele!

Niinpä ajattelin kertoa täällä muutaman vinkin, joiden uskoisin helpottavan aloittelevien tapetoijien taivalta.

Kannustan kaikkia ainakin kokeilemaan rohkeasti, tätä hommaa ei tarvitse pelätä!

Käytän täällä kotona ja mielellään muuallakin jauhomaista liisteriä, joka sekoitetaan itse veteen. Kotona käytettävän täytyy olla lisäksi hengittävää vanhanajan liisteriä. Teen liisteristä sellaista helposti levitettävää, mutta kuitenkin niin paksua, ettei se valu sudista ihan valtoimenaan.
Liisteröin vuodat aina lattialla, ellei nyt ihan vieressä ole tarpeeksi pitkää pöytää (eli kerran on ollut). Leikkaan kaikki vuodat valmiiksi ja käytän niitä liisteröitävän vuodan alla, joten lattiaa ei tarvitse suojata erikseen. Viimeisen vuodan reunojen alla voi käyttää ylijääneitä tapettisuiruja tai sanomalehteä. Käytän liisteriä reippaasti, varsinkin huokoinen alusmateriaali (kuten pinkopahvi tai huokolevy) ja paperitapetti imevät kyllä kaiken liisterin.
Liisteröinnin jälkeen käännän vuodan vettymään niin, että yläpään taite on vähän lyhyempi. Seinään laitettaessa avaan ja asettelen ensin yläpään paikoilleen ja vasta sen jälkeen avaan alapään taitoksen.
Asettelen vuodan seinään aina ensin siitä reunasta, joka on edellistä tapettivuotaa vasten. Tämän jälkeen käyn koko tapetin läpi painaen sitä alustaan pyörivällä liikkeellä edeten kohti toista reunaa. Käytän tähän touhuun pyyhettä, en ole ikinä edes kokeillut sellaista tapetointilastaa. Painelen pyyhkeellä erityisen huolellisesti vuodan reunat, sillä saa samalla pyyhittyä reunan yli tulleet liisterit.

Jos vuota tarttuu seinään jotenkin ihan hullusti, niin ei mitään hätää! Ainakin tällaiset perinteiset liisterit kuivuvat tosi hitaasti ja koko vuodan voi ottaa irti seinästä ja asetella uudestaan. Olen saanut tämän tempun onnistumaan jopa olohuoneessamme, jossa vuota oli 3,4 metriä pitkä. Toki siinä tarttui irtiottaessa liisteriä viereiseen tapettiin, mutta senhän saa pyyhittyä kostealla liinalla pois. Yleensäkin nämä laadukkaat paperitapetit sietävät käsittelyä vaikka mitenkä paljon tapetoidessa. Lisäksi ne ovat paljon paremmin muotoiltavissa kuin muovipinnotteiset tapetit.

Laitan vuotien reunat aina millin verran päällekäin, vaikka kyseessä olisi puskusaumaan laitettava tapetti. Näin välttyy raoilta vuotien välissä, etenkin jos alla on huokoinen seinäpinta, joka elää kuivuessaan.
Pinkopahvia tapetoidessa laitan reunat pari milliä päällekäin, koska pinkopahvi elää todella paljon, kun se kastuu tapetoidessa uudestaan.
Tämän opin tapetoidessani ensimmäistä pinkopahvitettua seinää eteisessä, vuotien väliin jäi todella paljon rakoja. Niitä olen sitten väritellyt tussilla aina kun jaksan...
Ainakin näissä vanhoissa taloissa on paljon tällaisia "jänniä" kohtia. Nämä toisen huoneen puolella olevien följareiden pultit sain tapetoitua nätisti niin, että tein tapetin alle tällaiset paikkapalat. Varsinaisen tapettivuodankin asettelin ensin kuivana seinälle ja leikkasin siihen nuo pulttien muodot mahdollisimman tarkasti. Kaikkien tapetin alle jäävien paikkapalojen reunat kannattaa repia ohuiksi, jolloin ne eivät erotu tapetin alta. Ja mitä rohkeampi kuvio tapetissa on, sitä vähemmän seinän epätasaisuudet sieltä näkyvät :)

Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua jollekin teistä! Ja juttu tuosta tänään tapetoimastani eteisen päädystä tulee tällä viikolla, kun olisi vaan joku vähän valoisampi päivä kuvata.

Tsemppiä kaikille tähän pimeään ja sateiseen viikkoon ♥

8 kommenttia:

  1. Kiva postaus! :) Tuo tapetti on niin nättiä! Täytyypä muistaa kokeilla pyyhettä kun tulee seuraavan kerran tapetointia; oon käyttäny tähän asti lastaa ja lopuksi pyyhkiny märällä luutulla. Minustakin tapetointi on helppoa paperitapeteilla, vaikka sitä vaikeaksi väitetäänkin ja toisaalta vähän hankalampaa muovipintaisilla, vaikka ei niilläkään mitenkään vaikeaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva :) Paperitapetissa on juuri se tietty muovautuvuus, helpottaa kummasti näiden vinojen seinien kanssa! En ymmärrä yhtään, miksi niillä tapetoiminen olisi hankalaa, olen nyt tehnyt kolme huonetta täällä meillä paperisilla ilman mitään ongelmia.

      Poista
  2. Tämä oli hyvä postaus ja uskon, että hyvät materiaalit auttavat onnistumisessa! Paljon onnea tuohon edellisen postauksen aiheeseen, oli ilo lukea se, vaikkakin näin jälkikäteen. Onnellinen puolestanne :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, jos tästä on apua!

      Kiitos paljon :)

      Poista
  3. Tapettitalon paperitapetit ovat kyllä olleet mielestäni aika pirullisia tapetoitavia! Niissä näkyy herkästi joka ikinen liisterin roiskahdus, vaikka kuinka koettaisi heti pyyhkäistä puhtaaksi. Siinäkin täytyy olla todella varovainen ja helläkätinen ettei pinta kulu kostuneesta vuodasta rikki. Vaan kauniita kun ovat, niin koettaa aina kerätä riittävän tsempin, pitkän pinnan ja kestää laittovaiheen angstaamisen. Lopputulos ratkaisee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on Tapettitalon (eli Pihlgren & Ritolan) paperitapetit kahdessa huoneessa, joista toinen on juurikin tämä 3,4m korkea olohuone. En ole itse kokenut niiden kanssa mitään ongelmia, vaikka ihan ronskisti olen niitä käsitellyt. Tässä jutussa esiintyvä William Morris tapetti on hyvin samanoloista kuin suomalaiset paperitapetit. Ehkä mulla on jotain erityistä lahjakkuutta tähän hommaan..? ;)

      Poista
  4. Suuri kiitos hyvistä ja selkeistä vinkeistä :) Tapetointiurakka on itsellänikin edessä jonkin ajan kuluttua. Asumme vanhassa rintamamiestalossa ja pinkopahvit on seinissä. Tapettitalon tapetteja olen mallaillut seiniin, mutta lopulliset päätökset on vielä tekemättä. Mutta hiljaa hyvä tulee :) Lopuksi vielä lämpimät onnittelut edelliseen postaukseen liittyen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, mahtavaa, että tästä on hyötyä! Rohkeasti vaan tapetoimaan, se on kivaa :)

      Kiitos <3

      Poista

*** Kiitos kommentistasi ***