tiistai 28. huhtikuuta 2015

Kulissit kuntoon: savotta

Meillä on tulevalle kesälle varsin selkeä remonttisuunnitelma; sen nimi on Kulissit kuntoon. Projektin tavoite on, että ensi syksynä meidän talo ja piha näyttävät varsinkin maantielle päin hyviltä. Ja kyllä, ainakin minusta on tullut niin maalainen, että pidän tärkeänä sitä, mitä naapurit ja ohikulkijat talostamme ajattelevat ;)
Kunnostamme talon tienpuoleisen julkisivun ja siistimme tontin tienpuoleinen osuuden omin voimin.

Varsinainen jymyjuttu on se, että etupiha teetetään täysin uuteen uskoon ammattilaisten ja koneiden voimin! Järjestelimme asuntolainajuttuja uusiksi ja sen ansiosta meillä on varaa teettää tuo iso työ jo tänä kesänä. Aivan mahtavaa!
 
Olemme aloitelleet projektia tuosta tontin tienpuoleista osasta, jota kutsun sivupihaksi.

Kaadatimme sieltä pääsiäisen jälkeen ison kuusen ja koivun. Koulukaverini on puunkaadon ammattilainen (ja nainen!) ja häneltä vaativa homma sujui mainiosti.
Isännän viimeinen silmäys puuvanhuksiin.
Nämä puut ovat aiheuttaneet minulle monta harmaata hiusta myrskyjen aikana. Koivu olikin läpeensä laho ja kuusen tyvessä lahoa oli neljännes. Kaatoja seuraavana päivänä tulikin myrsky ja olipas helpottunut olo, kun ei tarvinnut enää pelätä näiden kaatuvan talon päälle.

Kaadon jälkeinen savotta on melkoinen:
Isäntä on oksinut ja pätkinyt puut ja nyt tarvitsee enää "vähän" järkkäillä... Kuusen pätkistä tehdään pölliaitaa tuohon tienreunustalle ja koivu menee polttopuuksi. Ja kuten kuvasta huomaatte, myös ensi talven klapit ovat tuossa kuivumassa, ne ovat ihan valmiina tilattua kamaa.

Kuvasta selviää myös sen julkisimman julkisivun tämän hetkinen ulkoasu, vaiheessa on.

Mutta kyllä ne siitä pikkuhiljaa tekemällä, tänään saatiin äidin kanssa siivottua loput kuusen oksat pinoihin.
Mielestäni näissä jättiprojekteissa mielenterveyden kannalta on erityisen tärkeää saada edes joku kohta kivan näköiseksi, vaikkei sillä urakan kannalta olisi mitään merkitystä. Sama koskee myös sisäremonttia, voimaa saa vaikka siitä yhdestä nurkasta joka miellyttää kaiken kaaoksen keskellä!
Siispä siivoilin sivupihan tienpuoleista kulmaa eilen. Tein meidän ensimmäisen oikean risuaidan, edelliset ovat olleet muunnelmia. Tässä oli aiemmin rempsallaan oleva verkkoaita, josta hyödynsin tukevat metallitolpat aidan takapuolelle. Tolppia voisi olla tiheämmin, mutta tässä on täytteenä niin pitkiä runkoja, että ne pitävät lyhyemmät risut linjassa. Ja lisää tavaraa siihen mahtuu vielä vaikka miten paljon!

Pohdin tässä yksi päivä, että mahtaisi Tanskalainen maajussi olla ihmeissään, jos tietäisi miten monta kilometriä risuaitaa Suomessa on tehty hänen innoittamana...
Kokosin koivun kannon ympärille kiviä, sillä aion naamioida sen kukkapenkiksi. Kaikkialle sivupihaan toivon kukkaniittyä, tosin ostosiementen avulla. Viime keväänä raivaamaamme Tuonen lehtoon kasvoi nimittäin vain nokkosia vapaalla menetelmällä ja pääsenkin kitkemään nyt niitä...
Katontekijän pyörä on naamiointitehtävissä myös, se nojaa vesijohtoon liittyvään putkeen peittäen sitä samalla.
Löytyipä sieltä ojan penkalta aarrekin, vanhan Volkkarin pölykapseli. Se pääsi mukaan autokatoksen seinäkokoelmaan. Autokatoksesta tulee muuten hevosten pihatto suuren pihauudistuksen myötä, mutta siitä lisää myöhemmin.

Pääsette seuraamaan myös tätä Kulissit kuntoon projektia reaaliajassa. Aurinkoiset päivät teemme tätä ja sadepäivät kuluvat eteisen ja yläkerran talviolohuoneen parissa. Ehkä välillä myös levätään. Ei tule aika pitkäksi tänäkään kesänä :)

torstai 16. huhtikuuta 2015

Hurmoshenkeä

Olen viime ajat suunnitellut meidän uutta eteistä aivan hurmioituneessa tilassa! Joka vuotinen kevätmania on taas voimissaan ja se on mainio ilmiö hiljaisemman talven jälkeen.

Avainsanat eteisen uuteen tyyliin ovat: William Morris, English countryhouse, Arts & crafts, Art Deco ja Hullu Hatuntekijä. Eikös kuulostakin mielenkiintoiselta? Aion luoda tyylin pikkuhiljaa, osittain pakosta ja osittain siksi, että se tuntuu juuri nyt hyvältä tavalta tehdä tätä projektia.
kuvat: indredningvis.se ja Cole & Son
Sekä Country house että Arts & crafts -tyyleissä more is more, joka käy meille paremmin kuin hyvin! Hullun Hatuntekijän teekutsut ovat olleet selvästi inspiraation lähteenä myös oikean puoleisessa Cole & Son mainoksessa, jonka löysin Living etc lehdestä.

Ensimmäisessä, nyt tapahtuvassa osassa pinkopahvitan ja tapetoin luokkien puoleisen seinän sekä puran lastulevyt (lasivilloineen ja muoveineen) ikkunaseinältä. Lisäksi kerään aiheiseen sopivaa rekvisiittaa.
Aivan ihanat Pimpernel tapetit tulivat tänään ja aloitin tapetoinnin tuosta muuriseinältä päästäkseni fiilikseen. Kuten jo tästä ensimmäisestä seinästä näkee, teemme tämän tyylin "with a twist", eli ei näperretä mitään vuosisadan vaihteen näköismuseota. Poistin laastin seinän alaosasta ja nyhersin tapetin reunan seinän yläosan laastin reunan mukaan. Kuva seinästä ennen tapettia löytyy tämän jutun viimeisestä kuvasta.

Näette kuvassa myös meidän uuden ja upean peilipiirongin. Ja vanhan, uutta kevättä täysin rinnoin elävän 18-vuotiaan Iina kissan :) Teen tuosta piirongista pian ihan oman jutun.

Ikkunaseinä jää hirsipinnalle joksikin aikaa, koska isännän mielestä meidän kannattaa nostaa eteisen lattia ylös ja laittaa sinne lisää eristettä. Ja minun mielestä kannattaa tietysti myös, mutta arvatkaa malttaisinko! Joskus myöhemmin ikkunaseinä levytetään Huokoleijonalla ja pinnoiksi on suunniteltu tällaista:
William Morris kirjan myötä opin, etteivät enkkupaneloinnit ole ennenkään olleet pelkästään puunvärisiä. Tuollainen syvä petroolinsininen miellyttää meitä puuta enemmän ja kuuluu Morris tyyliin vahvasti.

Alunperin eteisen piti olla pelkistetty ja väritön, jolloin seuraavien huoneiden värikkyys olisi tullut yllätyksenä täällä ensimmäistä kertaa kävijälle. Mutta eihän me pystytty siihen... Kuten isäntä totesi "valkoiset seinät eivät ole meidän juttu". Eteiseen ei itseasiassa ole jäämässä mitään muuta kuin ikkunan pokat valkoiseksi, kaikki ovet karmeineen maalataan myös. Niidenkin väreihin haluan paneutua oikein kunnolla ja ajan kanssa, sävyt saan varmasti poimittua tuosta tapetista.
Pääsette seuraamaan eteisen muutosta reaaliajassa, pala palalta. Tätä en malta pidätellä ja pläjäyttää sellaista ennen-jälkeen postausta joskus vuoden päästä!

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kirjan uusi omistaja on...

Kommentin numero 58 kirjoittaja, eli hookoos! Paljon onnea voittajalle, laitapas minulle yhteystietosi sähköpostiin, niin laitan kirjan old school postiin: supersannas_at_gmail.com
Olen täällä muuten aivan liekeissä meidän eteisen uuden lookin kanssa! Palaan kuvien kera toivottavasti jo tällä viikolla. On kuulkaas sellainen flow päällä, etten oikein itse pysy perässä talvihorroksen jäljiltä :) Kevätvoimia myös teille!

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Arvonta!

********* arvonta-aika päättynyt *********

Jes, tulihan se 550 lukijaa vihdoin täyteen! Sain kustantajalta arvottavaksi 8 x uudistunut puutalo -kirjan ja nyt kaikilla teillä on mahdollisuus osallistua arvontaan.
Kirja on oiva yhdistelmä käytännön perinneremontointineuvoja ja sisustusjuttuja, vähän niinkuin tämä meidän blogikin :) Kirjassa esitellyt erilaiset kodit on käyty läpi runsain kuvin sekä tarinoin ja 246:ssa sivussa riittää tarkasteltavaa pitkäksi aikaa. Selaankin kirjan vielä kerran läpi ennenkuin lähetän sen jollekin teistä.

Toinen sohvapöydältämme löytyvä mielenkiintoinen sisustusaiheinen teos on William Morris -kirja, jota suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille! Saimme siitä monta ideaa tulevaa eteistä varten.
Osallistu 8 x uudistunut puutalo -kirjan arvontaan jättämällä kommentti ("osallistun" tai jotkut muut terveiset) tähän postaukseen. Anonyymit muistakaa laittaa nimimerkki. Arvon kirjan ensi keskiviikkona 15.4. klo 20.

Onnea arvontaan ja kiitos, että olette siellä!

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Hempeä halkolaatikko

Halkolaatikko muutti eteisestä keittiöön, takaisin siihen samaan kohtaan, jossa se taloon muuttaessamme olikin. Syynä muuttoon on brittikartano -eteisen vihdoinkin alkava käytännön toteutus; tapetit on tilattu ja peilipiironki hankittu. Luulen nimittäin, etteivät brittikartanon isännät ja emännät säilytä halkojaan tuollaisessa laatikossa vaan jossain fiinimmässä jutussa.
 
Aiemmin mustaksi maalaamani laatikko sai pintaansa ihanan vanhan roosan sävyn, jolla maalasin aikoinaan vanhan ruokapöydän penkin. Nyt penkki on uudessa kodissa ja olen jo pitkään halunnut johonkin meillä asuvaan kalusteeseen tuota sävyä.
Puuhellan omat pikkuklapit saivat myös uuden säilyttimen, kun tämä sinkkipönttökin muutti eteisestä keittiöön.

Palaan eteisen muodonmuutokseen pian. Aion tapetoida ainakin pienen pätkän seinää heti kun tapetit saapuvat tänne Englannista ja näette sitten sen peilipiironginkin.

Mukavaa loppu viikonloppua!