maanantai 26. syyskuuta 2016

2016 pihakuulumiset

Aloitan uuden perinteen blogissa, eli kuvaan tästä lähtien joka kesän lopussa pihaamme ja raportoin pihakuulumiset tänne. Varsinkin tuo viime kesänä remontoitu etupiha muuttuu (ainakin toivottavasti) vuosien varrella niin paljon uusien istutusten ja vanhojen kasvamisen kautta, että on hauska seurata kehitystä täällä. Ja eihän tuo takapihakaan ole lähellekään sitä, mitä sen haluaisimme olevan...

Etupihan remontin ennen-jälkeen jutut näet tästä ja tästä. Nämä tämän kesän kuvat olen ottanut elokuun aikana.
Näkymä pihaan on kutakuinkin samannäköinen kuin viime kesänä, ainoastaan talon pääty tuli laudoitettua ja maalattua viime kesän lopussa. Tämä näkymä on minulle aina yhtä rakas!
Pihatietä pidemmälle tullessa näkyy uusi pieni puun alku; Sisulle istutettu riippahernepuu ja lähempänä kameraa viime kesänä Savosta tuotu lumipalloheisi. Heisi ei ole näköjään kasvanut juuri lainkaan, mutta käsittääkseni niissä oli joku vika koko Suomessa tänä kesänä, ei kukkinutkaan normaalisti. Sähkötolppaa pitkin kiipeävä humala kasvoi mainiosti, vaikka paikka on melko varjoinen.
Sisun puun alle pitää laittaa ensi kevääksi tulppaaneja ja kesällä jotain muuta kukkivaa. Kivikon edessä pensashanhikit kasvavat hitaasti, mutta varmasti.
Teimme talon päädyssä olevan veteraanimuistomerkin ympärille uudet istutukset. Viime kesänä istutetuista hortensioista toinen kuoli talvella ja toinen siirrettiin takapihalle. Halusimme tähän vihreyttä ympäri vuoden, joten valitsimme pensaiksi alppiruusut. Lisäksi istutimme muistomerkille kahta erilaista maanpeittokasvia.
Istutimme viime kesänä sisäänkäynnin molemmin puolin koristeomenapuut. Toinen niistä otti ja kuoli tämän kesän alussa. Se tekee kuitenkin juurestaan uutta versoa, joten annamme puun olla tuossa ja katsotaan mitä siitä tulee. Kaksi juuresta tulevaa oksaa on koristeomenapuuta (eli nuo punalehtiset) ja loput tavallista omenapuuta, johon koristelaji on ilmeisesti aikoinaan ympätty.
Toinen omenaapuu kasvaa ja voi hyvin. Omenapuiden alle istutetut kuunliljat eivät juuri ole levinneet, varsinkin tämän eloon jääneen puun alla olevat liljat ovat kovin pieniä. Syynä lienee melko varjoinen kasvupaikka.
Haluaisin pääoven portaille paljon kukkaruukkuja ja muita koristeita. Tänä kesänä en oikein ehtinyt viemään asiaa eteenpäin, mutta iso muuripata ja vanha pyörä löysivät tiensä sisäänkäyntiä koristamaan.
Etupiha on edelleen hyvin soravaltainen, mutta ilmettä tulee joka kesä lisää kun istutukset kasvavat ja niitä lisätään. Lisäksi aiomme tehdä kivettyjä alueita lipputangon ympärille ja piharakennuksen eteen. Lipputangon ympärille tulisi muuten viheralue, mutta sitten pihassa ei olisi tilaa käännellä traktoria peräkärryineen. Niin pitkään kun meillä on hevosia ja niille tuodaan heinää, pitää tuon yhdistelmän mahtua pihassa pyörähtämään.

Vaikka pihaan laitettiin remontin yhteydessä asianmukaiset suodatinkankaat, niin sora vihersi tänä kesänä jo pahasti. Voikukkia ja muita rikkaruohoja saisi nyppiä joka päivä. Toivon, että mitä enemmän istutettua vihreää pihaan tulee, sitä vähemmän huomio kiinnittyy niihin epätoivottuihin vihreisiin. Täytyy näin 1,5 vuoden kokemuksella sanoa, ettei tuollainen iso sorapiha ole tosiaankaan se helppohoitoisin rikkakasvien suhteen.
Pihalle jäi Sisun nimijuhlista Saksasta edullisesti tilattu katos. Katoksen rungolle kävi sittemmin huonosti; elokuun lopussa tuli Rauli-myrsky ja koska emme tajunneet irroittaa kattokangasta, viskasivat tuulet katoksen poikittain ja se vääntyi. Mutta sen voi onneksi vielä korjata, eikä tuo kovin tukeva ollut alunperinkään. Halvalla kun ei hyvää saa!
Viime syksynä istutettu hopealehtinen kivikkokasvi selvisi talvesta ja leviää pikkuhiljaa. Tänä kesänä istutimme alimmassa kuvassa olevat kivikkokasvit. Kyllä nuo kiviaidatkin vielä vihertävät joku päivä...
Tein pihattoon pariovet viime syksynä. Niitä tarvitaan oikeastaan vaan kerran vuodessa, silloin kun heppalääkäri tulee raspaamaan hampaat. Hevoset rauhoitetaan raspauksen ajaksi ja niiden täytyy olla muutama tunti syömättä eli sisällä pihatossa. Pihaton eteen istutettu viiniköynnös kuoli talvella ja nyt sen paikalla on köynnöshortensia. Hortensian vieressä on isännän työkavereilta saatu ruusupensas, joka tuntuu tuossa viihtyvän, on jo kasvanut kaksinkertaiseksi kuvanotto hetkestä ja kukkii edelleen. Hortensian viihtyminen vähän jännittää, kun se ei ole kasvanut mitenkään riehakkaasti. Vaan jospa tuossa seinustalla olisi ensi kesänä kaksi komeita valkoisia kukkia tekevää kasvia...
Takapihalla ei juuri ole raportoitavaa uutuuksista.
Päinvastoin, perennapenkistäkin kuoli tosi paljon kukkia kovan talven takia ja unelmieni runsas, tuonne aitaan asti ylettävä kukkaloisto on entistäkin kauempana. Mutta viime kesänä Savosta tuotu kultapallo porskuttaa muidenkin edestä!

Portaat ovat edelleen tekemättä, mutta saimme sentään kiinnitettyä varastossa kolme vuotta pyörineen aurinkopurjeen takaoven päälle ja se olikin hyvä suoja paahteelta ja sateilta. Purjeen tajusimme ottaa ennen myrskyä pois.
Omenasato oli hyvä ja liian runsas ja aiommekin ensi keväänä karsia vanhoja puita rankalla kädellä, meni syteen tai saveen. Takapiha on ollut koirilta kiellettyä aluetta jo pari kuukautta, ne kun syövät maahan tippuneita omenoita ja sitten on mahat sekaisin. Nyt alkaa onneksi jo helpottaa ja puissa on enää vähän omenoita tippuvaksi. Kyllä niitä on nyös hyödynnetty hilloiksi ja omenapiirakoiksi, mutta rajansa kaikella :)

Aurinkoisia syyspäiviä!

23 kommenttia:

  1. Piha on nyt jo kaunis ja kauniimmaksi käy, kun kasvit kasvavat. Tuo köynnöshortensia kasvaa todella hitaasti. Mukavaa viikkoa sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja helpottavaa kuulla, ettei hortensiassa ole mitään vikaa :)

      Kiitos samoin!

      Poista
  2. Ihania aurinkoisia kuvia. Avaran pihan parhautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Avaruutta kyllä on, joskus vähän liikaakin ;)

      Poista
  3. Kaunista - ja aina vaan paranee, kun kasvit "kotiutuvat". Soran pitäminen rikkaruohottomana on haaste - tuulen mukana tulevat siemenet eivät juuri multaa tarvitse, kun jo juurtuvat :(
    Blogiasi on ilo seurata!
    t:Tiitiäinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja odotan innolla kasvien kehitystä! Voikukat varsinkin ovat kunnon riesoja sorapihallakin, muut lähtevät vetäisemällä irti... Kiitos :)

      Poista
  4. Yhä vain rakastan tuota teidän tallia ja sen reipasta sävymaailmaa. <3 Meilläkin jo perustukset valettu omaa unelmaa varten. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, se on minustakin ihana edelleen. Kiva kuulla, että unelmat toteutuvat!

      Poista
  5. Mukava postaus! Köynnöshortensia on varmasti upea sitten kymmenen vuoden päästä, kuuluu olevan hidaskasvuinen kasvi :) Onpas kultapallolla kokoa! En heti edes hoksinut sinua sieltä takaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oijoi, no kymmenen vuoden päästä alkaa varmaan olla pihassa aika hienoa muutenkin ja talokin lienee maalattu siihen mennessä... Kärsivällisyyttä siis :)

      Poista
  6. Kiva idea. Mukava vuosien päästä seurata miten kaikki muuttuu. Itse ole ottanut vuosittaisia kuvia mieheni kanssa häidemme kunniaksi istuttamastamme hevoskastanjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näitä on kiva seurata ja ilman kuvia ei muista millään mistä lähdettiin. Sama juttu talokin remonttien kanssa! Toivon hevoskastanjalle ja avioliitollenne paljon kukoistavia vuosia :)

      Poista
  7. Kivikkokasvi taitaa olla hopehärkki, ja tuntuu kasvavan kaikkialla, sielläkin missä kuljetaan eikä sitä kaivattaisi.

    Sulla on ihana ihana piha ihan tuolta sisääntulosta saakka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo huomasin juuri, että sitä kasvaa pääportaiden edustalla olevalla kivetyksellä, 10 metrin päässä tuosta kiviaidasta :) Mut tähän pihaan saa levitä kaikki muut paitsi rikkakasvit, ei haittaa!

      Kiitos! Pihan tienpuoleinen reuna on vielä todella vaiheessa, mutta enpäs kuvannutkaan sitä tähän :)

      Poista
  8. On kyllä aivan ihanan näköistä joka puolella. Tuo katos on kiva, ja teillä oli varmasti ihan huiput nimijuhlat pihalla, rennon kotoisat on just parhaat. Tuo rikkakasvien leviäminen sora-alueella on kyllä kauheen nopiaa ja niin ärsyttävää... Kun vertaan meillä nykytilannetta siihen miltä tuo sora-alue näytti ekana kesänä muuton jälkeen, niin ohops, kylläpä on vähän karannut käsistä. Ei meille mikään täydellisen siistirajainen piha sopisikaan, mutta tuolla vauhdilla meillä ei oo kohta enää soraa ollenkaan vaan pelkkää nurtsia koko piha. Tarttis varmaan tehä jotakin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Katokselle on myös kivat jatkosuunnitelmat, se siirtyy takapihalle uuden / korjatun rungon kanssa ensi kesänä.

      Meidän aiempi ruohottunut hiekkapiha oli kans ihan hirveä kunnossa pidettävä, pari kertaa kesässä se piti pakko vetää ruohonleikkurilla, vaikka hiekka ja kivet kirskuivat leikkurin terässä... Nykyinen on niin isoa mursketta, ettei moinen onnistu, parempi vaan yrittää pitää rikkaruohot kuosissa :)

      Poista
  9. On teillä kyllä niin siisti ja upea pihapiiri. Ja vielä upeampi tulee, kun tosiaan kasvit asettuvat ja kasvavat, kuten totesit. Tuollainen kuvaraporttiperinne onkin tosi hyvä aloittaa ihan jäsentyneesti. Itse en meinaa kans löytää kuvia pihasta, kun tekisi mieli havainnoida, miten hommat ovat edenneet. Kaikki kuvat on melkein rakennuksista ja sisätiloista. Tänä kesänä olen minäkin kuvannut pihaa enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottomuuden hetkellä on piristävää katsella niitä ennen -kuvia :)

      Poista
  10. Kylläpä olette saaneet pihannekin viihtyisän kauniiksi. Paljon kivoja ratkaisuja, joista voi ottaa ideoita! Omenoitten suhteen meillä on hillojen ja (vähäisten) leipomusten ohella perinteisesti päädytty teettämään isosta omppusadosta (n. joka toinen vuosi) tuoremehua. Saamme maailman parasta monikäyttöistä mehua, joka pastöroituna säilyy parikin vuotta täysin priimana. Ehkä saattaisi säilyä pidempäänkin, mutta mehusatsihan on yleensä juotu loppuun suunnilleen siinä vaiheessa. Aiemmin pullotimme mehut lasipulloihin kumikorkein, mutta nyt kokeilemme hanapakkauksia. Ovat vielä kätevämpiä, eikä silti maksa maltaita. Hanapussimehujen säilyvyys nähdään nyt parin vuoden aikana. Mehusta tykkäävät ent. kyläkoulumme kahden talouden väestä kaikki, lapsista senioreihin. Eipä ole lisättyä sokeria eikä säilöntäaineita :) vaan täyttä makua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Me ollaan tuota mehuhommaa mietitty joka kesä, mutta ollaan aina kesän lopussa niin lopussa, ettei jakseta kerätä läheskään kaikkia omenoita talteen... Ehkä ensi kesänä :) Ensi kesä on aina mahdollisuuksia täynnä ;)

      Poista
    2. Eipä meilläkään talteen (mehustettavaksi)jakseta kerätä kuin murto-osa sadosta: on vain hyväksyttävä, että enin osa menee epäkelpoina kompostiin tai jää yläoksille taivaan linnuille syötäväksi. Mutta jo 20 kg:a (=pyykkikorillinen) hyväkuntoisia, puhtaita omenia antaa reilut 12 lt tuoremehua, joten homma kanattaa. Meillä kaivetaan avuksi työtä helpottavat apuvälineet: oksilla olevia omenoita kokoamaan "kolehtihaavit" eli sellaiset "koura"pussit lyhyessä puu- ja pidemmässä teleskooppivarressa - ja maahan pudonneita hyväkuntoisia omppuja "hyrrätään" uudella omenakeräimellä eli sellaisella ruohossa työnneltävällä omenapoimurilla - niin ei homma ole täysin toivoton. Omppujen huuhtomisessa on myös tietysti oma hommansa, ja meillä se tehdään brutaalisti painepesurilla :) JOS on vielä jaksanut leikata ruohon lyhyeksi omenapuiden juurelta pitkin kesää, on huonojen (lue nokittujen ja haukittujen) omenoiden kokoaminen kompostiin vietäväksi vaivattomampaa. Meillä ei jaksettu, joten ylipitkä ruoho teetätti rutkasti lisätyötä. Semminkin kun omppuja tuli valtavasti ja siten sekundaomppujakin oli puitten juurella vastaavasti harmittavan paljon.

      Poista
  11. Komean kokoinen piha Kivoja ratkaisuja ja jo nyt. Ison työn olette tehneet. Tuon kokoiseen pihan ylläpitoon pelkästään menee kiitettävästi aikaa. Mielenkiinnolla jään seuraamaan mitä teette ensi kesänä. Ja oma puu lapselle on ihana ajatus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tässä on tuota pihaa ja sitten muutakin tonttia pitäisi pitää kunnossa... ei ole niitä vapaa-ajan ongelmia :) Toivottavasti ensi kesänä olisi vähän paremmin aikaa talo- ja pihahommiin, pienen apulaisen kanssa ❤️

      Poista

*** Kiitos kommentistasi ***