keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Bloggaamisesta

Armaat lukijat! Älkää hermostuko tauoista postauksien välillä, en ole häviämässä mihinkään, enkä suunnittele blogin lopettamista. Täällä kun riittää remontoitavaa vielä vuosiksi eteenpäin :)

Syy hiljaisuuteen on (nyt ja muulloin) ihan yksinkertaisesti se, ettemme ole remontoineet tai sisustaneet täällä mitään näytettäväksi kelpaavaa. Olen määritellyt itselleni blogin koskevan pääsääntöisesti noita aihealueita ja en katso tarpeelliseksi keksiä asiaa tyhjästä. "Laatu korvaa määrän" on yksi lempimottojani ja koskee myös tätä blogia. En aio jatkossakaan ottaa stressiä siitä, miten usein saan tänne asiaa, mutta katsoin nyt kuitenkin parhaaksi selventää periaatteitani bloggaamisesta.
Tykkään itse lukea muiden blogeista ajatuksen kanssa tehtyjä postauksia, enkä sellaisia "minun on pakko blogata vähintään kerran viikossa ihan sama mistä" -jutuista. Ja kun taloa on asuttu ja remontoitu välillä hullun lailla juuri nyt tasan viisi vuotta, on ihan luonnollista, että remppatahti on hiljentynyt. Onneksi.
Yläkerran uuden huoneen remontti on kuitenkin edelleen kesken ja kaikkea muutakin jännää on tulossa. Tänä keväänä vaihtuu keittiön tapetit ja sen ja olohuoneen väliin on jo aloiteltu maailman hienointa liukuovea. Kesällä meillä voi olla vähän vauvahommia ja mitään isoja urakoita ei olla sinne suunniteltukaan. Eli sitten taas on varmaan hiljaisempaa.

Syy miksi tämän kirjoituksen teille laadin, on se, että lukijoita on häipynyt tuolta bloggerin listalta nyt tämän tauon (23 päivää edellisestä jutusta) aikana enemmän kuin koskaan ja se on minusta kummallista. Toisaalta huolestuttavampaa olisi se, jos lukijoita häipyisi heti postauksien jälkeen, mutta näin ei onneksi ole! Vika ei siis ehkä ole kirjoituksissani vaan niiden välillä olevissa tauoissa :)

Minulle remontin tai sisustusmuutoksen huipentuma on se, kun saan tehdä siitä jutun tänne! Ja odotan aina innokkaasti kommenttejanne muutoksista ja työn tuloksista.

Seuraavaan kertaan siis, ihanaa kevättalvea kaikille ♥ ♥ ♥

maanantai 1. helmikuuta 2016

Yllätyslattia

Tässä se on! Yläkerran monitoimihuoneen lattia, jonka valinnassa yllätimme itsemmekin:
Kyllä, se on vinyylimatto! Kuvassa myös toinen uusi hankinta, pitäähän pojalla auto olla :)

Alunperin meidän piti jättää yläkerran huoneen lattiaksi 80-luvun muovimaton ja lastulevyn alta löytynyt 50-luvun linoleumi. Linoleumi ei ollut kuitenkaan ehjä huoneen toisesta päästä ja lähdimme rautakauppoihin katselemaan laattoja, jolla voisimme päällystää tuon huonon pään. Laatoitus olisi toiminut ihan hyvin, koska tuohon päähän huonetta tulee vesipiste ja hoitotaso.

Laatathan ovat kuitenkin kalliita, ainakin kaikki kivat laatat. Kuinka ollakaan, löysimme itsemme rautakaupan vinyylimatto-osastolta ja yllätyimme kun matoista löytyi muitakin kuvioita kuin puu- ja kivijäljitelmiä. Erityisesti Tarkettin Trend -malliston matot jäivät mieleen ja perehdyimme asiaan tarkemmin kotona.
Lopullisesti päätimme laittaa huoneeseen kokonaan uuden lattian, kun olimme huonetta remontoidessa liukastelleet useammankin kerran vahapintaisella linoleumilla. Kun löysimme Tarkettin nettisivuilta tämän vintagehenkisen Istanbul vinyylimaton, oli valinta selvä. Vielä vanhahtavampi se olisi ollut ruskean sävyisenä, mutta saatavilla on vain kaksi harmaan sävyä.

Isäntä sanoi, ettei olisi koskaan uskonut laittavansa tähän taloon vinyylimattoa lattiaksi, mutta kyllähän tämä oli helpoin ja luultavasti myös edullisin tapa saada uusi lattia. Eikä minun mielestäni sodi hirveästi mitään perinteitä vastaan, kun tässä huoneessa oli ollut se linoleumikin 60 vuotta.


Asensimme lattian eilen, tosin emme ole vielä leikanneet sitä seinien vierestä muotoon, kun annamme ensin sen asettua rauhassa. Matossa näkyy varsinkin näin vastavaloon kuvattuna vielä hieman kupruja, kun meidän piti taivutella rullaa aika rajusti huoneessa.

Olemme tyytyväisiä lattian ulkonäköön ja tuntuun, se on pehmeä ja lämmin jalan alla. Huone ei kaipaa nyt mattoja ollenkaan. Uskon, että lattia sopii lapsen huoneeseen ominaisuuksiltaan paremmin kuin hyvin, sille on lupa läikyttää!
Huoneessa on myös uudet verhot, ihana pilvikangas löytyi Ikean uutuuksista.
Tuunasin huoneeseen sohvapöydän aikoinaan isännän muuttokuormassa tulleesta, jo tuhoon tuomitusta pöydästä. Varastossa pyörineet vanhat kaapin ovet sopivat alatasoksi pituutensa puolesta täydellisesti. Huoneen sisustus rakentuu pikkuhiljaa, vaikka toinen päätyseinä on edelleen yhtä kesken kuin edellisessä postauksessakin. Muutama huonekalu pitää vielä hankkia; 50-luvun lipasto vauvanvaatteille ja vauvan rottinkinen ensisänky.

Emme ole käyttäneet alakerran isoa olohuonetta lainkaan, vaikka pakkasetkin loppuivat. Se on helppo pitää +15 asteessa lämmittämällä toinen takka joka toinen päivä, asumislämpöiseksi sitä pitäisi lämmittää paljon enemmän.

Yläkerta pysyy +20 asteessa todella helposti, makuuhuoneen kakluunissa poltetaan yksi pesällinen joka toinen päivä ja monitoimihuoneessa on lisäksi pieni irtopatteri. Isännän sanoin: "On se jännä, että nämä alunperin asumiskäyttöön tehdyt huoneet toimivat talvella asumiskäytössä paljon paremmin". Niinpä!