maanantai 18. heinäkuuta 2016

Pöydän jalka ja kattausharjoitus

Ruokapöydän melko monimutkaiseksi äitynyt muutosprosessi on nyt ohi pöydän lopullisen jalan valmistumisen myötä. Kaukaa Savosta tuotu Lappalais Villen pöytä olikin lopulta vain inspiraation lähde tähän pöydän nykyiseen olomuotoon, mutta onneksi sekin sai hyvän kodin!
Isäntä nikkaroi koivuista pöydän jalkaa viime talven puuseppokoulun virallisten opiskelutöiden ohessa ja jalka kotiutui meille toukokuussa. Sattuneesta syystä jalan kokoaminen ja käsittely otti hieman aikaa, mutta se valmistui kuitenkin isännän viimeisenä lomapäivänä :)
Jalka on kopioitu William Morris kirjassa näkyneestä pöydästä. Puhun yksikössä, koska se on tosiaan yksi kappale, päätykappaleet yhdistyvät kahdella pöytälevyn pituisella välipuulla. Jalan liitokset ovat toteuttu perinteiseen tyyliin ilman liimaa, nauloja tai ruuveja.
Pöydän päällä on menossa kattausharjoitus. Näin Pinterest aikakaudella, sieltä löytyvien toinen toistaan upeimpien kuvien avulla aion luoda Poikilon nimijuhliin yhtä sun toista koristelua. Harjoittelen jo nyt elokuun alussa olevia juhlia varten ja näette sitten muutaman viikon päästä mitä kaikkea sinne keksin. Nimi pojalla jo on, mutta julkistamme sen vasta juhlissa.
Indiskan alesta tarttui mukaan taas noita ihania kierrätysmetallista tehtyjä tavaroita, aiemmin haalin niitä Poikilon huoneeseen. Sieltä löytyi myös kuvissa näkyvä kaitaliina.
Luonnonkukat ovat jo melkeinpä kukkineet, niinpä keskityn noihin vihreisiin kasveihin asetelmien teossa. Niistäkin saa oikein hienoja juttuja aikaiseksi!

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Liukuovi osa 1

Nyt esittelyssä yksi ikuisuusprojekti, nimittäin olohuoneen ja keittiön välinen liukuovi. Saimme sen juuri sellaiseen vaiheeseen, että voin sen esitellä, mutta en ole lainkaan varma onko se valmis :)
Aloitan projektin vaiheista kertomisen näistä kuvista. Ovi on valmistettu kahdesta Osb-levystä, jotka ovat koottu yhteen tällä puolella näkyvillä lautakehyksillä. Keittiön puolelta ovi on maalattu liitutaulumaalilla (tämä puoli omassa jutussaan myöhemmin) ja olohuoneen puolelta päällystin sen talon ulkoseiniä aikoinaan pilanneilla sinkkilevyillä. Juttu levyjen poistosta täällä. Sain idean peltilevyillä päällystämiseen vanhoista lentokoneista.
Levyjen leikkaamisessa ja kiinnittämisessä oli melko iso työ, mutta kun tein hommaa pikkuhiljaa pitkin kevättä ei se tuntunut niin kamalalta. Nuo kaikki ruuvinreiät piti porata etukäteen pelteihin ja ruuvit ruuvasin osittain käsin. Myös tuon liukukiskon eli lattaraudan kiinnittämisessä oli todella isoja haasteita ja tukeva systeemi vaati isännältä ties kuinka monta kokeilua ja käyntiä rautakauppaan...

No sitten ovi oli vihdoin valmis ja toimiva, mutta kuinkas ollakaan; se oli aivan liian raju meidän olohuoneeseen!
Sitäpä sitten tuijoteltiin kevät ja vihdoin tällä viikolla löytyi molempia tyydyttävä väri ja käsittely oveen.
Maalasin oven mintunvihreäksi erilaisia tekniikoita kokeillen niin, ettei pellin luonne häviäisi liikaa. Hempeä väri pehmentää ilmettä sopivasti. Mutta enpähän tiedä, ei tämä nyt ihan vielä ole sellainen, että olisin 100% tyytyväinen. Palat voisivat ehkä olla erivärisiä keskenään... no aika näyttää taas mitä ovelle täytyy tehdä.
Maalasin samalla myös aukon vieressä olevan oven jota pidetään yleensä kiinni, koska aukko on varsinainen kulkureitti keittiöön ja muualle taloon.
Mintunvihreä on sama sävy kuin keittiön kaapeissa, ovet yhdistävät nämä kaksi huonetta mukavasti.
"Salute the reuser" teksti on peräisin Keep Cupin sloganista, kävi tähän niin mainiosti. Siis re-user, tajusin vasta jälkeenpäin, ettei tuota välttämättä ymmärrä, mutta kupin lapuissakin sana oli kirjoitettu yhteen. Kumpi lienee oikea muoto..?

Kyseessä on ensimmäinen maalaamani sisäovi talossa (jos kaapin ovea yläkerrassa ei lasketa) ja "entisöin" siitä myös helat, ne olivat moneen kertaan ylimaalatut. Muuten päätimme jättää esiin kaikki oven maalipinnan virheet (lue: en jaksa kunnostaa kunnolla), tein vain kevyen hionnan ennen maalausta. En kyllä millään ymmärrä, miksi tällaiset komeat messinkihelat on pitänyt maalata yli joka ikisestä ovesta mistä niitä löytyy! Suurimpaan osaan talon sisäovista on suruksemme vaihdettu nykyaikaiset kahvat ja lukot, jotka vaihdamme vanhoihin sitä mukaa kun ovia maalataan ja kunnostetaan. Onneksi vanhoja osia löytyy varaosapankeista!
Possutakkakin näyttää oikein hyvältä noiden kylmien värien ympäröimänä!
Oven stoppariksi sopi hyvin hieno sorvattu vanha koriste, joka on pyörinyt nurkissa. Nuo liukukiskon kannakkeet pitää ehkä maalata jollain myös, täytyy pohdiskella rauhassa. Olisimme halunneet kiinnittää kiskon ilman kannakkeita, mutta sellaisia ruuveja ei löytynyt, millä kisko olisi pysynyt notkumatta seinässä. Minä keksin sitten nuo paksut valetut kulmaraudat seinäkiinnikkeen tueksi.

Vielä lopuksi kertaan, että liukuovi tuli tuohon aukkoon sen vuoksi, että pidämme ison olohuoneen peruslämmöillä pahimmat pakkasjaksot ja se piti saada eristettyä keittiöstä. Alunperin emme osanneet miettiä tällaista ollenkaan ja sen vuosi teimme tuon ison aukonkin. Siperia opetti sittemmin muutaman jutun :)