tiistai 30. elokuuta 2016

Rakkaudesta möbleeramiseen

Harrastimme taas möbleerausta suosikkikohteessamme, eli olohuoneessa. Tämän kertaiseen operaatioon inspiroivat Sisun tuleva liikkuminen ja huonetta aina vaivannut säilytystilan puute.
Ystävän seitsemän kuukautta Sisua vanhemman pojan visiitti täällä oli erittäin hyödyllinen ja osasimme sen perusteella miettiä, miten huone saadaan turvalliseksi lattialla liikkuvalle lapselle ja elämä helpommaksi lasta vahtiville.
Laitoimme television seinälle (pitkäaikainen haaveeni toteutui viimein!) ja tv-tasona toiminut penkki kaikkine irtokamoineen vaihtui varastossa olleeseen 60-luvun senkkiin. Senkissä ovat seurapelit, kaukosäätimet, johdot yms. tekniset tarvikkeet. Möbleerauksen yhteydessä myös kaikki olohuoneen taulut vaihtoivat paikkoja. Kokosimme telsun yläpuolelle nämä modernimmat taulut ja julisteet, jotka olivat aiemmin huoneen toisella puolella.
Tämä kaappi muutti olohuoneeseen pukeutumistilasta. Olen maalannut sen vuosia sitten samanvärikseksi kuin tuon 60-luvun senkin ja vaikka ne ovat tyyliltään täysin erilaiset, käyvät ne mielestämme hyvin vierekkäin tuon samanvärisyyden ansiosta. Vaihdoin kaappiin simppelit mustat metallivetimet, edelliset olivat tänne liian romanttiset lasiset kukkaset.
Alusvaatekaappina aiemmin toiminut kaluste nielaisi sisäänsä tiukan karsinnan läpäisseet cd:t ja lp:t. Cd-levyjen eteen mahtuu useimmin liikkuvaa tavaraa, kuten kirjaston kirjoja. Myös pukeutumistila koki muutoksen kaapin viemisen myötä ja teen siitä oman jutun myöhemmin.
Liukuoven edessa aiemmin majaillut kaappi muutti vastakkaiselle puolelle huonetta. Tauluhylly sai lähteä ja laitoimme seinälle edelliseen kotiin teettämämme julistetaulun. Siellä taulu täytti melkein koko seinän ja täällä se voisi olla isompikin!
Pianon päälle tiensä löysi keväällä ostamamme erikoinen ja kaunis opetustaulu.

Tarkoituksemme on jakaa huone esineiden avulla kahdeksi erityyppiseksi tilaksi, tämä ns. musiikkipuoli olisi selkeästi "antiikkisemman" oloinen ja tv-puoli modernimpi. Tämä möbleeraus oli ikäänkuin alku tuolle prosessille.
Musiikkipuolelle olisi haaveena hankkia iso vanha kristallikruunu ja nämä nykyiset valaisimet siirtyisivät tv-puolelle. Tosin meillä ei edellekään ole olohuoneessa sähköjä muualla kuin juuri näissä valaisimissa, joten hommalla ei ole mikään erityinen kiire :)
Tämä lattiavalaisin kävisi puolestaan paremmin musiikkipuolelle ja aion etsiä jotain hieman modernimpaa sohvien kaveriksi.
Kunhan Sisu lähtee liikkeelle, täytyy nämä penkillä ja lattialla olevat kukat sijoittaa korkemmalle, mutta toistaiseksi saavat olla vielä näin. Mademoiselle keinutuolikin lienee parempi varastoida vähäksi aikaa ja kitaroille täytyy keksiä korkean paikan säilytys. Muttei vielä muutamaan kuukauteen kuitenkaan!
Möbleerauksen ansiosta tuli käytyä aikamoinen määrä kaappeihin säilöttyä tavaraa läpi ja sellainen siivous on aina hyvä juttu! Möbleerauksen valmistuminen kesti melkein viikon, kun ennen Sisua oltaisiin tehty päivässä moinen. Eipä sitä osannut kuvitellakaan ennen lasta, miten se oma aika vähenee! Mutta emme tosiaankaan valita, tulipahan mietittyä taulun paikatkin oikein ajan kanssa :)
Meistä on hauska ajatella, että tässä huoneessa olisi kaksi erityylistä tilaa. Saa nähdä kuinka pitkälle tuota ajatusta tulee ajan kuluessa vietyä... Musiikkipuolella voisi olla erilainen tapettikin, vaikka William Morrista. Mutta juuri nyt on hyvä näin!

maanantai 8. elokuuta 2016

Sittenkin Sisu

Sisuhan siitä tuli, meidän pikku "Poikilosta". Kun se oli ihan ensimmäinen nimi, mistä epäuskoisina haaveiltiin, jos joskus saadaan poika. Sitten tulinkin jotenkin ihmeellisesti raskaaksi ja selvisi, että poikahan siellä. Mutta sitten otsikoihin nousi eräs järjestö, joka käytti Sisu nimeä ja jonka arvomaailma ei osu meidän kanssa yhtään yksiin...
Luovuttiin Sisu nimestä, tulkoon siitä Olavi. No sitten "Poikilo" syntyi ja eihän se ollut yhtään Olavin oloinen, mitäs nyt?! Nimifinaalissa olivat Viktor ja Touko, mutta kumpikaan ei napannut kuitenkaan ihan täysillä. Sisu oli vaan meistä molemmista paras ja sitten päätimme, ettei anneta yhden tyhmän järjestön pilata MEIDÄN nimeä! Sitäpaitsi emme voineet vastustaa sukunimemme kanssa tulevaa yhdistelmää... Miten hauskalta se tulee kuulostamaan vaikkapa todistusten jaossa koulussa... Siispä saanko esitellä: Suomalainen Sisu!
Meillä oli lauantaina nimiäiset. Juhlapäivä oli ihana ja ilman kanssa kävi mieletön tuuri; koko viikon tuli tosi rankkoja sadekuuroja, mutta lauantaipäivänä ei yhtään.
Ulkona grillattiin ja istutettiin Sisulle puu, lisäksi lapsivieraiden oli kiva temmeltää pihalla.
Kahvit joimme sisällä. Arabian kupit pääsivät käyttöön pitkästä aikaa, viimeksi niitä käytettiin meidän pienissä yllätyshäissä vuonna 2009.
Sisällä otettiin myös potrettikuvat kaikista vieraista Sisun kanssa muistoksi juhlista. Yllä meidän oma potretti.
Teimme kuvien taustalle muistotaulun, näimme vastaavan vihkiäismuistotaulun 1900-luvun alusta Porissa Korsteenin talossa. Sisun toinen nimi Eljas on isoisoisäni ja Saminpoika on perinne Suomalaisen suvussa aina 1600-luvulta asti.
Keräsin kukka-asetelmat omalta pihalta, tuli melko syksyiset, mutta hienot kimput. Etenkin tähän olohuoneen sohvan ympäristön värimaailmaan kimppu sopii upeasti! Otin kuvia näistä äsken, joten kimpuissa käyttämäni metsäimarteet (saniaiset) ovat jo lakastuneet, olivat siis vielä upeammat lauantaina :)

Olemme niin onnellisia tuosta pienestä ihmeestä! Varmasti olisimme eläneet onnellisen elämän ihan kahdestaankin, mutta onhan kaikki nyt ihan erilaista kun on tuo ihana lapsi. Sellaista superhienoa ja superonnellista

PS. Kiitokset lukijallemme Poriin ihanasta yllätyksestä, hanskoille tulee varmasti käyttöä tulevaisuudessa :)