perjantai 16. joulukuuta 2011

Hyvin pöhisee!


Siellä se nyt on, kuvan vasemmassa yläreunassa:
Ilmalämpöpumppu! Ei maailman kaunein sisustusesine, mutta eipä sen niin väliä, niin mukavasti se puhkuu lämpöä uuteen olohuoneeseen ja mahdollistaa sinne asettumisen vaikka heti. Ja koiratkin viihtyy!
Minun piti tietenkin alkaa sisustamaan heti kun asentajien perävalot vielä näkyivät, nyt olkkarissa on sinne tarkoitettu iso itämainen matto ja sohvia sommittelin alustavasti kulmittain. Alun perin tilaan piti tulla vain tuo vaaleanpunainen samettisohva, mutta toista sohvaa uhkasi tilapäinen huoneettomuus ja kokeilin sitä tuohon. Mun mielestä kiva ryhmä, vaikka eihän tuo tila ole tietenkään enää niin avonainen. No näitä ehtii pyöritellä.
Onhan meillä vielä hommaakin, viikonloppuna aloitetaan lisäeristys ja sitten pitäisi tapetoida, saa nähdä ehtiikö ennen Joulua. Jos ei ehdi niin sitten ei ehdi, turha ottaa siitä sen kummempaa stressiä. Joulu on Joulu ilman tapettejakin. Olohuone on niin iso, että sitä voi sisustaa vaikka vieressä odottaa läjä levyjä asennettavaksi. Ja niin kovasti tekee mieli sisustaa, etten anna tuon kasan sitä häiritä :)
Hyvää viikonloppua!
 

perjantai 9. joulukuuta 2011

Rustiikkinen lattia ja kuinka se tehtiin


Varoitus: ei heikkohermoisille tai –selkäisille! Olohuoneen lattia siis valmistui juuri silloin kuin pitikin, eli päivää ennen Itsenäisyyspäivän juhlia. Lattian pinta-ala on 60m2. Tässä kuvakertomus työvaiheista.
1. Hion lattian epätasaisuudet käsihiomakoneella. Maalikerrokset olivat paikoin irti puuhun asti, epäilen että pari vuotta sitten rikkoontuneesta vesivaraajasta vuotanut vesi on lillunut lautalattian ja levyjen välissä hetkisen. Jos minulla olisi enemmän aikaa, paklaisin kaikki kolot, mutta koska sitä ei ole juhlien vuoksi kuin neljä päivää päädyn paklaamaan vaan kaikkein pahimmat railot.
2. Maalaan hiotut alueet ja huomaan, että maalin sävy ei ole lähelläkään vanhaa sävyä. Koska minulla ei ole aikaa ja koska maalia on ostettu isoin pönikkä, päätän jatkaa hommaa ja yritän luottaa siihen, että pienellä luovuudella lattiasta tulee hyvä.
3. Hion maalatut alueet käsihiomakoneella (tässä kohtaa Sami auttoi myös, alkoi olla kädet ja selkä lopussa) melkein kokonaan puhki vanhaan maalikerrokseen asti. Näin maali jää vain epätasaisiin kohtiin.
4. Lopuksi vahaan lattian Osmo colorin värittömällä vahalla ja totean, että riskin otto kannatti, meillä on taatusti erilainen ja taatusti hyvin rustiikkinen lattia! Kaikki tästä eivät varmasti tykkää, mutta me tykätään!
Juhlien jälkeen olen hieman sovitellut kalusteita ja kyllä näyttää juuri siltä kuin unelmoitiin. Kalusteita ei tule olemaan juuri tätä enempää ja tila säilyy ihanan avoimena, haluamme ehdottomasti jättää tilan tunnun ja mahdollisimman paljon tyhjää lattia-alaa.
Ensi viikolla alamme levyttämään ja tapetoimaan ulkoseiniä sekä laitamme umpeen luokkien välisen aukon. Ja viikon päästä perjantaina saamme ilmalämpöpumpun ja sitten muutamme oleskelemaan tähän tilaan, can’t wait!
Loppuun muutama fiiliskuva, ihanaa viikonloppua kaikille teille lumisesta Riuttalasta!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Erilainen Itsenäisyyspäivä


Meillä oli kunnia järjestää Itsenäisyyspäivänä juhlat, joihin oli kutsuttu kaikki kuntalaiset. Kyseessä oli talon seinässä olleen veteraanimuistokyltin uuden paikan julkistamistilaisuus ja sen yhteydessä kunta tarjosi kahvin ja pienen juhlatilaisuuden talollamme. Tätä tilaisuutta varten kunnostimme toisen luokkahuoneen eli tulevan olohuoneen siihen kuntoon, että siellä kehtasi juhlat pitää.
 
Kyltti tuli nyt kiinni hienoon luonnonkivipaateen talomme päätyyn.
Tilaisuuteen tuli yllättävän paljon väkeä, n. 100 henkilöä ja juhlat onnistuivat mainiosti. Kunniavieraita, eli veteraanejakin paikalla oli neljä. Pidettiin puheita, laulettiin ja tutustuimme kerralla paljon uusiin ihmisiin. Olipa ihanan ainutkertaista saada olla mukana järjestämässä jotain tällaista!
 
Alla olevista kuvista näette nyt hieman sitä lattiaakin, mutta teen siitä vielä toki erillisen jutun.
Olohuone valmiina juhlaan!
Juhlaväki mahtui huoneeseen mukavasti.

torstai 1. joulukuuta 2011

Kamala kirjava lattia


Hmmm... paikkailin tuossa äsken iltapuuhana vähän olkkarin lattiaa... siitä tuli aivan kamala! Ideahan oli säästää mahdollisimman paljon vanhaa ihanasti kulunutta lattiapintaa ja vaan paikata pahimmat runnut samanvärisellä maalilla. Eli nuo runnut ovat sellaisia tikkuisia kohtia, mitä on aikanaan kirveellä ”tasoitettu” levytystä varten ja meidän levyjen purkamisen aiheuttamia. Niitä on aika paljon.
Aloitin ensimmäisestä puoliskosta, hioin ja tasoitin ensin ja sitten aloin maalaamaan. Huomasin, että Uulan Sade sävyn maali on jotain aivan muuta kuin lattiamme väri, en tiedä miten olemme tuon sävyn valinneet. Muistan että silloin paistoi aurinko, ehkä lattia näytti sitten paljon vaaleammalta. Siis tosi paljon vaaleammalta. Nooh... ostimme maalia luonnollisesti isoimman purkin joten ei auttanut kuin maalata ja lopputulos on tällainen:
Korjattavat kohdat olivat paljon pienempiä kuin nuo maaliläikät, mutta pienet täplät näyttivät vielä kamalammilta. Mulle tuli jotenkin tosi itsevarma olo alkujärkytyksen jälkeen tuossa maalatessa ja oikein innoissani vaan isonsin maalialueita. Mietin sellaista tekniikkaa, että hion tuon maalaamani maalipinnan hienolla paperilla niin, että alkuperäinen maali kuultaa läpi ja ”häivytän” maalaamieni länttien reunat. Että hyvä siitä tulee. Mutta nyt mulla ei ole enää ollenkaan yhtä varma olo... Maalin kuivuttua testaan hiontatekniikan ja pahimmassa tapauksessa pitää vaan maalata sitten koko lattia. Se olisi kyllä tosi tylsää kun me nimenomaan haluttiin sellainen elämää nähnyt lattia. No tämä on kyllä sitä :)
Palaan pian asiaan! Ja jos teillä on jotain ideaa tähän, niin saa mielellään laittaa kommentteihin, kiitos!
Olihan muuten komea aurigonnousu tiistai aamuna!

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Valmista pintaa ja työniloa


Hirsiä on vaihdettu seinässä siihen malliin, että pääsimme remppaamaan olohuonetta aivan uudella innolla. En voi sanoin kuvailla, miten hienoa on vihdoinkin päästä tekemään valmiita pintoja, joten annan kuvien kertoa tunnelmista teille! Paljoa emme saaneet viikonloppuna aikaan, uusin perheenjäsen Myrsky-heppa vie oman aikansa, mutta se mitä tehtiin antoi todella paljon.
Ensimmäiseksi kaikkein näyttävin juttu, eli muurin maalaus. Tähän muuriin tulee jossain vaiheessa takka kunnan aiemmin purkaman takan tilalle. Lähtökohta oli tällainen:
Samalla näette lattiaremontin edistymistä. Maalasin muurin Kiurujen yö tapetin sävyyn ja fiilistelyä varten kiinnitimme nastoilla seinään yhden pituuden. Ja fiilishän on mahtava!
Toisessa päädyssä maalasin toimivan tiilitakan palomuurin valkoiseksi ja yläpuolella olevan vesiputken suojan pronssin värillä. Toinen putkista lähtee pois, joten otin siitä vain suojan pois.
Nuo vaalean harmaalla muovilla päällystetyt putket aiheuttivat suurta päänvaivaa, rumiluksia on meillä melkein joka huoneessa. Kunnes kävimme Tampereella syömässä eräässä ravintolassa ja näistä vessan putkista se ajatus sitten lähti: korosta sitä mitä et voi peittää.
Olen maalannut myös ovilistoja ja kaikki luokan pylväät kiiltävällä valkoisella. Sami on keskittynyt lattian paikkaamiseen ja keittiön ikkunoiden korjaamiseen. Ovilistoilla tulee ihanan viimeistellyn näköistä vaikka kaikki on vielä iloisesti rempallaan.

Nyt on sellainen olo, että meidän tavoite Jouluksi uuteen kotiin (eli olohuoneeseen) taitaa hyvinkin toteutua! Mahtava tsemppi on ainakin päällä, kun vaan ehtisi tekemään enemmän!

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Lupaavalta näyttää!


Hetki sitten pihaan ajoi tämän näköinen kuljetus:
Kyllä! Hirsiä! Huomenna täällä aloittaa hirsienvaihtourakan porilainen hirsimies Juha Korhonen tyttärineen ja Satakunta veti pisteet kotiin tässäkin tapauksessa. Edellisestä hirsimiehestä ei siis enää kuulunut mitään.
Ja tiedättekö mitä: kahden viikon päästä pääsemme SISUSTAMAAN meidän tulevaa olohuonetta! Sitä ennen voimme tehdä lattiat valmiiksi ja aloittaa levyttämään seiniä. Kahden viikon päästä, eli hirsien vaihdon jälkeen vuorossa on tapetointi yms. ihanat työt. Taidamme sittenkin päästä viettämään Joulua uudessa olohuoneessa, nyt ei voi mennä enää mikään pieleen, eihän!?

torstai 3. marraskuuta 2011

Piristystä pimeyteen


Tilasin Coloresta piristystä syksyyn ja sitä totisesti sain! Bambityyny, -kalenteri ja -rasia saavat hyvälle mielelle joka kerta kun niitä katsoo. Kalenteria emme me laiskimukset jaksa kuitenkaan käännellä joka päivä ja keksin, että siihen voi laittaa aina seuraavan muistettavan merkkipäivän tms. Keittiössä ilmettä piristävät hyllyreunusnauhat ja ystävien tupaantuliainen, baking set niinikään Coloresta! Hauska sattuma tai oikeastaan taitavat vaan tuntea minut näin hyvin :) Tilaamani paketin mukana ollut viesti oli oikein iloinen yllätys, paljon ei tarvitse kun tulee jo paljon henkilökohtaisempi ote nettitilaukseen.
Pimeyttä valaisevat myös erilaiset kaamosvalot (huom. ei jouluvalot :) ), joista osasta on ihan oikeaa hyötyäkin, kuten porstuassa olevista tapettilyhdyistä. Porstuassa ei ole nimittäin sähkövaloa lainkaan. Niin ja eteisen takassa palaa vihdoinkin oikeat valkeat, piippu lähti hienosti vetämään tiistaisen nuohouksen jälkeen!
Lopuksi hieman synkkä juttu: hirsimiehestä ei ole kuulunut mitään, hänenhän piti tulla levyttämään seinät kun hirsien vaihto viivästyy hamaan tulevaisuuteen. Ensin piti tulla toissa viikolla, sitten viime viikolla, mutta ei. Mietin ihan vakavissani sellaista mustan listan perustamista tänne blogiin, niin paljon tuntuu rakennusalalla olevan tuon tyyppisiä tapauksia. Rikkoisikohan se jotain lakia sellainen lista?
Kuvassa etualalla häämöttävästä möhkäleestä lisää Itsenäisyyspäivän jälkeen!

tiistai 25. lokakuuta 2011

Yläkerta


Remppatauko jatkuu, mutta muistin että en ole esitellyt täällä vielä talomme yläkertaa, oiva aihe uudelle postaukselle siis!
Huoneiden välissä (rappujen päällä) on hauska tila.
Yläkerrassa on huone, keittiö ja suihku/wc sekä todella suuri avovintti. Huone ja keittiö ovat lähes identtiset tilat, ainoa ero on, että keittiön puoli on 1,5 metriä pidempi. Asunto oli vuokrattuna kesäkuun loppuun asti ja sen jälkeen olen poistanut sieltä muovimattoja.
Meitä lykästi: muovimatto oli vain nauloilla kiinni lautalattiassa!
Yläkerran remontointi ei ole ykkösenä listalla, tätä tehdään aina silloin kun sattuu huvittamaan. Lähinnä hupia remppa tulee olemaankin verrattuna alakerran mullistuksiin, harvinaisen helppo tila tässä huushollissa :)
Huoneissa on upeat ikkunat ja kakluunikin toimii.
Alun perin suunnittelimme tekevämme yllä olevasta huoneesta itsellemme makuuhuoneen, mutta nämä jyrkät raput talvisin kylmässä käytävässä saivat meidät pikkuhiljaa toisiin aatoksiin.
Suoraan rapuista johtaa ovi vinttiin, vasen asunnon keittiöön ja oikea pieneen eteiseen.
Lämpötaloudellisestikin meidän kannattaa keskittää asuminen alakertaan. Tästä ihanasta kammarista tulee siis vierashuone ja entinen asunnon keittiö palvelee toistaiseksi varastona, täällä kun ei ole lämmintä varastotilaa muuten yhtään. Myöhemmin remontoimme myös keittiöstä vieraskammarin, varsinkin jos nyt ihan oikeasti perustetaan B&B tänne.
B&B toimintaa ajatellen huoneet ovat täydelliset sijainniltaan; yläkertaan johtaa oma ulko-ovi ja siellä on tosiaan wc ja suihku.
Olen tässä todennut jälleen kerran, että asioilla taitaa olla tarkoituksensa. Hirsien vaihdon siirtyminen ei harmita enää yhtä paljon, olen saanut kaksi uutta asiakasta ja minulla on töitä enemmän kuin tarpeeksi. Olen siis voinut keskittyä tienaamaan rempparahaa kun ei ole tarvinnut miettiä yhtään kesken olevaa remonttia. Lisäksi olen etsinyt meille uutta perheenjäsentä... aion nimittäin toteuttaa vielä yhden haaveen ja ostan hevosen! Tällä hetkellä paikkaa sydämessä varailee eräs islanninhevosherra, mutta siitä lisää sitten kun asiat varmistuvat :)

torstai 13. lokakuuta 2011

Huonoja uutisia


Kirjoitinko viime viikolla jotain keittiön kaapistoihin liittyvästä remppakriisistä..? Enpä silloin tiennyt remppakriisistä kuulkaas yhtään mitään! Saimme nimittäin eilen kuulla, että meidän hirsien vaihtajalta on mennyt jalka huonoon jamaan ja hän on leikkausjonossa. Tämä tarkoittaa sitä, että emme tiedä milloin hirret vaihdetaan, tapahtuuko edes tämän vuoden puolella... joka taas tarkoittaa sitä, ettemme voi tehdä juurikaan mitään olohuoneen ja keittiön saamiseksi asuinkuntoon tänä aikana. Mikä taas tarkoittaa kaikkien haaveiden romuttumista, ”Jouluksi uuteen kotiin” voidaan unohtaa! Ellei tässä nyt tapahdu jotain ihmettä, lähinnä siis sellaista, että löytäisimme jostain uuden tekijän.
Voitte arvata, että masentaa. Pientä lohtua on siinä, miten hienosti hirsimies lupasi hoitaa meidän pahimman yli, hän tulee yhdessä apumiehen kanssa levyttämään seinät lahonneiden hirsien kohdalta. Muutenhan meillä menisi talo pakkasen puolelle ja putket jäähän, kun seinistä paistaa taivas läpi.
Blogissa voi nyt olla sitten hieman hiljaisempaa, kun ei niin kauheasti ole raportoitavaa. Jotain remppaa tehdään tietysti koko ajan, mutta päätavoite jää nyt levälleen tuntemattomaksi ajaksi.
Jos oikein kaivaa sen päivänvalon tähän risukasaan, niin nyt olisi aikaa tehdä noita pieniä ja kivoja juttuja, esim. yläkerran kammaria ja vessoja. Niin ja olisi aikaa tavata ystäviä ja rentoutua viikonloppuisin. Aloitamme tuosta viimeisestä heti huomenna, saamme ystäviä kylään peräti kahdeksi yöksi, ihan paras piristys tähän kohtaan!

maanantai 10. lokakuuta 2011

Rouheat valaisimet


Viikonlopun olohuoneen rempan aloitus sujui mukavasti, saatiin tehtyä paljon asioita. Ainoa varsinaisesti kokonaan valmistunut asia on näiden ulkorakennuksesta löytyneiden valaisimien asennus ja kylläpä olen näistä innoissani! Lamppujen kiinnitysketju löytyi niin ikään ulkorakennuksesta ja johdot ostin Claes Ohlssonilta, kiitos vaan Voikukkapelto blogiin vinkistä! Hauska miten sattui näin samanaikaisesti tällaiset erikoiset lamput löytämään tiensä meidän molempien koteihin. Ketjukiinnitys oli ainoa vaihtoehto näin painaville ja tämän näköisille lampuille, eli se oli jo päätetty ennenkuin näin Voikukkapellon lamput, mut johdon myönnän matkineeni sieltä :)
Lamput taitavat olla kuparia ja ovat olleet luultavasti valaisemassa jääkiekkokaukaloa.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Keittiökaapistokriisi


Oijoi, nyt se on tainnut iskeä... ensimmäinen remppakriisi. Kriisin aihe on keittiön kaapistot ja täsmennettynä niiden väritys ja sopivien vanhojen kaappien puute.
Esittelen ensin suunnitelmat. Kuten ehkä olettekin huomanneet, tykkään tehdä näitä mahdollisimman realistisia suunnitelmia, kuvista saa intoa tehdä kun ikään kuin on jo nähnyt lopputuloksen.
Tässä seinä, jolle tulee jääkaappi, liesi ja ikkunan alle ruoan valmistus taso. Tuon tason alakaappiin tulee roskikset ja teemme tasoon reiät joista roskat ja kompostijätteet saa pudotettua suoraan roskiksiin. Idean varastimme Jamie Oliverin keittiöstä :)
Tässäpä vuorostaan allaskaappi ja astianpesukone seinä.
Allaskaapin yläpuolelle pitäisi löytää yläkaappi. Löysimme sellaisen tiukan etsinnän jälkeen, mutta se osoittautui todelliseksi hutiostokseksi, kerron kohta miksi.
Kaappien rungot ovat listavalkoiset, vetimet ja tasot koivua ja ovien väriksi haaveilin tosi tummaa mustikansinistä, melkein mustaa. Maalikaupassa selvisi, ettei sellaista väriä olekaan. Kaikki tummansiniset ovat reilusti tummansinisiä ja muissakaan sävyissä lähellä mustaa olevia värejä ei ollut. Minua on jo pitkään kiehtonut munakoison väri ja ostin sellaista kokeillakseni sitä keittiön kaappiin. Munakoiso osoittautui tummanruskeaksi ja näin ollen minä, jolle värien valinta on aina ollut lastenleikkiä, EN TIEDÄ millä värillä ovet maalataan! Tämä on siis kaapistokriisi nro 1, joka ei ole selvinnyt kahden viikon pohtimisen jälkeenkään.
Epäonnen kaappi ja ruskea munakoiso.
Kriisi nro 2 on tämä yläkaappi. Ostimme sen varaosapankista, oltiin siitä niin iloisia kun olimme ennen sitä hävinneet monta huuto.net huutoa ja jo aika epätoivoisia. Ei tämäkään mikään superhalpa ollut, 60 euroa siitä maksoimme. Ihmettelin kaupassa hieman tuota ruskeaa mönjää päällä, siellä setä sanoi minulle, että se on normaalia keittiössä tulevaa rasvan käryä. Joopa joo, kun pääsimme kotiin, huomasimme että kaappi haisee siltä, että se on ollut jossain alan miesten kämpässä, hirveä röökin käry.
Aloin kuitenkin putsaamaan sitä, olihan aikamoinen homma, mutta ajattelin, että kyllä kannattaa, nätti kaappi saadaan. Putsaamisen jälkeen hioin kaappia ja haju eikun pysyi.
No ajattelin, että kyllä se haju jää maalikerrosten alle. Nyt kaapissa on kaksi kerrosta maalia ja kauhea haju edelleen, eli se siitä :( Tästä tulee siis hieno kaappi autotalliin ja olemme edelleen ilman yläkaappia. Masentaa aloittaa uudestaan sellaisen metsästys... ja kun olen vielä pihalla sen värinkin suhteen niin sovimme, että jätetään koko keittiöprojekti pienelle tauolle ja keskitytään olohuoneeseen.
Aloitamme tekemään olohuonetta huomenna ja teemme sitä niin paljon kuin suinkin pystymme ennen hirsien vaihtoa. Ja ah, remppakriisi on ohi, olen superinnoissani olohuoneen remppaamisesta! Me niin muutetaan siihen jo marraskuussa, näin on!

maanantai 26. syyskuuta 2011

Kirppistelyä


Meillä oli hieno kirpputorikierros lauantaina! Kaikki kirppistelijät tietää varmaan sen ihmeellisen flow:n, joka on joskus harvoin kirppiskierroksella mukana; löytöjä ja aarteita löytyy joka kirppikseltä. Ainakin minulla se flow on joko kokonaan päällä tai pois, silloin kun se on pois, en löydä mistään mitään.
Sitten ylpeänä esittelen ostokset!
Ensimmäisenä kaikkein tarpeellisin kapistus, eli ompelukone. Minulta meni 2000-luvun alun Singeri rikki jo kesällä ja olen kärvistellyt kolmisen kuukautta ilman konetta. Olen jo pitkään halunnut metallirunkoista ja nättiä retrokonetta ja kas vain, ompelukoneeni kenties kuuli toiveeni ja pimahti :)
Tätä konetta ei tarvitse piilottaa hupun alle ompelujen välillä!
En ole vielä ehtinyt ommella mitään oikeata täällä uudella koneellani, mutta ainakin tilkkuun ompelee hienosti. Mukana oli alkuperäinen ohjekirja ja poljinkin oli laatikossaan. Ainoa puute on lankarullan pidikkeen ja puolien puuttuminen. Singerin nykypuolat käyvät onneksi vanhoihin koneisiin ja lankarullan pidike on helppo nakki, pitää vaan löytää sopivan paksuinen tanko.
Lisäksi ostimme kaksi todella kaunista tuolia, joissa on vieläpä hyvä istua. Näihin kävisi täydellisesti sellainen pieni pöytä, jolla voisi pelata korttia tai vaikkapa shakkia.
Kolmas ostos oli iso lasipullo metallikoreineen. Tajusin heti, että kori olisi täydellinen halkojen säilytykseen ja kyllä vain, se on kuin tehty mitoiltaan tähän hommaan. Sain kaipaamaani metallia ja industriaalia, lisää tällaista!

perjantai 23. syyskuuta 2011

Valkeat takkoihin!


Meillä kävi tällä viikolla muurari. Alun perin hänen piti arvioida milloin ehtisi muuraamaan takoissa olleiden sähkövastuksien takia takkojen pesiin tehdyt reiät, paikalle päästyään totesi homman olevan niin pieni, että teki sen saman tien! Mahtavaa, meillä on siis kaksi toimivaa takkaa jo ensi viikon lopulla kun laasti on kuivunut. Jos siis hormit vetävät... Uskomme että vetävät, emmekä edes mieti muuta vaihtoehtoa!
Fiilistelin jo tulevaa laittamalla eteisen takkaan kynttilöitä ja hakemalla halot valmiiksi koriin. Toinen kuntoon muurattu takka on tulevassa olohuoneessa.
Vasemmassa ylänurkassa näkyvä laatikko on paloposti. Ei mikään esteettinen esine, mutta varmasti hyvä tosi paikan tullen, jääköön siis siihen.
Viime talven suorasähköpattereilla lämmittäneenä tämä puilla lämmittäminen tuntuu niin ihanalta, ettei voi sanoin kuvailla. Onhan siinä halkojen tekemisessä ja niiden kantamisessa työtä, mutta kyllä töitä on saanut tehdä myös nykyisen sähkölaskun eteen. Takoissahan oli siis aivan samanlaiset vastukset kuin sähkökiukaassa ja jokainen voi kuvitella laskun suuruuden kun kuvittelee pitävänsä neljää sähkökiuasta päällä joka yö lokakuusta huhtikuuhun... Nyt näitä ”kiukaita” on jäljellä vielä kaksi sellaisissa huoneissa, missä emme oleskele vakituisesti.
Paras uutinen tulee tässä: muurari sanoi, että hän osaa tehdä meidän tulevan keittiön isosta leivinuunista käyttökelpoisen! Eli siitä missä jäljellä on enää fasadi ja josta edellinen täällä käynyt muurari sanoi, ettei voi tehdä enää mitään. Leivinuunissa on valtavan iso muuri, jolla saa varmasti lämmitettyä taloa isolta alalta.
Välillä on kyllä pää ihan pyörällä näiden kaikkien asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa, jokaisella on oma mielipide ja mistäpä tällainen tavis osaa sitten arvioida ketä uskoa ja ketä ei?! No tässä tapauksessa oli tuuria mukana, ihan perinteisesti googlettamalla löysin tämän muurarin.
Lupailin viimeksi postata seuraavaksi keittiön kaapeista, mutta maalaushomma seisoo, koska olen joutunut ennalta arvaamattomaan värikriisiin niiden kanssa. Toivottavasti asia ratkeaa pian ja saatte ensi viikolla nähdä uusimman suunnitelman ja maalattuja kaappeja :)
Pikku koira makoilee vielä ulko-oven edessä, luulen että viikon päästä paikka on lähempänä lämmintä takkaa.
Ps. Otsikon mukaisia valkeita sytytellään täällä Satakunnassa, mikä on tällaiselle sudeettisavolaiselle hieman outo ilmaisu. Meillä päin ne on tulet.

torstai 15. syyskuuta 2011

Mummola meets industrial


Eli luvassa olohuoneen sisustusfiilistelyä! Tuleva olohuone on jo sisustettu, siis omassa päässä :) Tahtoisin jakaa suunnitelmista syntyneen kuvakollaasin kanssanne, itselleni se toimii lupauksena tulevaisuudesta unelmien olohuoneessa ja kannustimena remonttiin.
Kuvat: valmistajien ja omia
1. Seinämateriaalit: tapetti on vaihtunut ensimmäisen suunnitelman Designers Guildin sinisestä Daily Indigosta Tapettitalon punaiseen kiurujen yöhön. DG tapetti ei ollut paperitapetti ja muutenkin tuo punainen väri alkoi tuntua houkuttelevammalta. Tapettiseiniä tulee kaksi ja loput jää hirrelle. Hirret haluaisimme harmaannuttaa, pitää perehtyä toimiiko perinteinen harmaannuttamismenetelmä myös sisätiloissa.
2. Lattia: vanha kulunut lautalattia sinisen sävyissä, mahdollisimman vähän paikkailtuna. Matoiksi itämaisia mattoja, yksi meillä jo on ja pitäisi löytää lisäksi todella iso, ns. palatsikokoinen matto.
3. Valaisimet: toiseen päähän huonetta kaksi koulun varastoista löytynyttä todella rouheaa industrial tyyliä edustavat valaisinta (kuvassa ylh. vas.) ja toiseen päähän meillä jo oleva Rustican massiivinen kristallikruunu, vastakohdat täydentävät toisiaan, toivottavasti!
4. Takka: ihastuimme saman tien tuohon Nunnauunin Genius uutuustakkaan, se on nyt vielä haavelistalla, emme tiedä riittääkö budjetti hankintaan. Lämmönlähteenä olohuoneessa on toisessa päässä vanha tiilinen takka, jonka slammautamme valkoiseksi ja lisäksi hankimme ilmalämpöpumpun. Vanhat sähkösyöpöt patterit heitimme jo keväällä menemään!
5. Kaiutinpino: näin tämän kuvan JC:n mainoksessa keväällä ja siitä lähti ajatus koota kaikki musiikki- ja televisiolaitteet näyttäväksi ”hifi-kasaksi”. Rakennamme olemassa olevan takan viereen kiinteän hyllykön, johon tämän hifi-kasan lisäksi tulee halkojen säilytys. Hyllykön ja takan edustalle sijoitamme sohvaryhmän, siinä on sitten mukavan lämmin tuijotella telkkaria kylminä talvi-iltoina.
Mutta nyt takaisin hommiin haaveilemasta, kunnostan tällä hetkellä tulevia keittiön kaappeja, niistä varmaankin seuraavassa postauksessa lisää!

torstai 8. syyskuuta 2011

Pariovet paratiisiin...


... ja vielä yksi koukku liittyen ulkokuoreen...
Jotkut ehkä muistavatkin meidän olohuonesuunnitelman (linkki suunnitelmaan) ja sinne tulevat pariovet nykyisen ikkunan tilalle.
Tilasimme ovet toukokuussa satakuntalaiselta puusepältä puuvalmiina oman piirrosten ja mittojen mukaan. Ikkunat ja lukon sovimme asentavamme itse maalauksen jälkeen. Kommunikointi valitsemamme puusepän kanssa sujui hienosti ja ovet olivat valmiit kesäkuun lopussa.
Toinen ovista puuvalmiina
Tähän liittyen minun on aivan pakko kertoa kokemuksestani erään asiakaspalveluhenkisen puusepän kanssa. Laitoin silloin toukokuussa tarjouspyynnön useammalle puusepälle ja sain yhdeltä sellaisen asiakaspalvelukokemuksen, ettei varmaan ihan heti yhtä huonoa tule vastaan. Hän soitti minulle, haukkui suunnitelmani, talomme ja sai minut melkein pyytämään anteeksi, että olin kysynyt tarjousta häneltä. Kaiken lisäksi hän ei pystynyt antamaan tarkkaa kustannusarviota ja toimitusaika oli ”tämän vuoden puolella”. Huh. Onneksi hän ei ollut ainoa ovia tekevä puuseppä tässä maassa!
Meillähän tämä ulkomaalaus suunnitelma on elänyt aika paljon matkan varrella, enkä maalannut heti ovia. Nyt niitä oli kuitenkin pakko alkaa maalaamaan, koska ovet pitää olla asennusvalmiina vajaan kuukauden päästä. Ne laitetaan paikoilleen hirsien vaihdon yhteydessä. Tartuin siis siveltimeen ja maaliksi otin rohkeasti (lue viimeinen kappale) Udun, eli nyt menemme suunnitelman ”Hirsilinna” mukaan. Alunperinhän näiden ovien piti olla Vadelman väriset.
Ja Udulla maalattuna
Näistä ovista pääsemme tulevina kesinä astumaan suoraan olohuoneesta aurinkoterassille ja puutarhaamme... kerrassaan ihastuttava mielikuva, toivottavasti jaksamme rakentaa terassin jo ensi kesänä!
Niin... palatakseni taas jälleen talon ulkovuoraus asiaan... Täällä kävi taas yksi hirsiasiantuntija ja hän sanoi, että talon hirret eivät kestä pelkällä punamullalla kuin meidän elinajan. Kattomme lappeet ovat liian lyhyet suojaamaan hirsiä sateelta, niiden pitäisi tulla 60cm ulkoseinän ohi ja meillä tulee vain noin 30cm. Jos haluamme punamultahirret, tarkoittaa se täydellistä kattoremonttia ja siihen meillä ei ole varaa. Yksi mahdollisuus hirsipintaan kuitenkin on tällä nykyisellä katolla; tervaus. Hirret käsitellään tervalla, jolloin väriksi tulee ruskea. Tervaus kestää 15-20 vuotta ja hintaluokaltaan edullinen, n. 1€ /neliö. Luotamme kyllä tämän asiantuntijan mielipiteeseen, hänellä on yli 20 vuoden kokemus hirsirakennuksista ja on tervannut ja kunnostanut mm. kirkkojen pärekattoja. Ja totta kai haluamme, että talo pysyy pystyssä pidempään kuin meidän eliniän ajan! Tässäpä taas meille mietittävää, ettei vaan loppuisi pähkäileminen kesken :)