sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Ja voittaja on...

Kommentti numero 9, eli nimimerkki Yöttö, onneksi olkoon! Laitatko minulle osoitteesi: supersannas_at_gmail.com
Täällä arpoja myöhästyi hieman omasta arvonnastaan, ystävien eiliset huippukivat kesäjuhlat vaativat veronsa ;)

Kiitos kaikista kommenteista, oli mukava lukea positiivista palautetta! Ja jos joku tykkäsi tuosta tervetuloa kyltistä niin paljon, että haluaisi sellaisen ostaa itselleen, niin voisin tehdä niitä syksymmällä taas myyntiin. Kesäaikaan en uskalla luvata mitään, kun pitää niin kiirettä tuon remontin kanssa. Yritän muistaa ilmoitella sitten täällä, kun ehdin värkkäämään niitä myyntiin!

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Poks! Viissataa jäsentä ja arvonta!

Jee! Täällä saatiin justiinsa äsken 500 heinäpaalia suuliin ja sillä välin poksahti 500:n jäsenen raja rikki! Lukijoita blogilla on paljon enemmän, mutta tuota jäsenmäärää tulee seurailtua ja jokainen uusi "virallinen" lukija lämmittää kovasti.
Arvon tapahtuneen kunniaksi ihan itse tekemäni tervetuloa ovikyltin. Materiaalit ovat vaneri, sähköjohto ja rautalanka ja kyltin koko on 25x6cm. Kaikki materiaalit ovat kierrätyskamaa.

Arvontaan voit osallistua jättämällä kommentin ("osallistun" tai muut terveiset) tähän tekstiin ja arvonta-aikaa on sunnuntaihin 13.7 kello 19 asti. Anonyymit muistakaa laittaa nimimerkki.

Kiitos että olet siellä ruudun toisella puolen ja onnea arvontaan!

Uusi herkumpi trio

 
Lupasin palata ulkomaali asiaan ja nyt sen teen. Meidän talon päivitetty väritrio on: 1/4 Pellava päävärinä, Vadelma ovissa ja uutena Purjo ikkunoiden, ovien ja nurkkien vuorilaudoissa yms. Kaikki ovat siis Uulan sävyjä, petrooliöljymaalilla maalataan.

Jos joku eksyy tänne googlettamalla vanhan talon maalausta, niin tässä yksi kuva, joka kertoo kaiken tarvittavan lateksimaalin epäsopivuudesta:
Ikkunanpuitteissa ja vuorilaudoissa oli ainakin kaksi kerrosta lateksimaalia päällekäin ja maalin sai vedellä suikaleina pois. Ulkovuorauksessa tilanne ei ole niin paha, maali hilseilee pois hillitymmin.
Purjo syrjäytti kolme vuotta sitten valitun vaaleansinisen Udun, jolla ehdin maalata aika paljon paikkoja, mutta vaikeimmat eli henkilönostinta vaativat paikat ovat onneksi maalaamatta.
Purjo ja Utu käyvät onneksi melko hyvin yhteen, koska ne tulevat varmasti olemaan rinnakkain talossa jonkin aikaa :) Oven sisäkarmissa näkyy tummempi vihreä Kaisla, jota kokeilimme ensin ja totesimme sen olevan liian synkkä. Jätin siitäkin kokeilusta kuitenkin muiston tuohon karmiin.
Talon tällä seinustalla on töyhtöangervoja, jotka ovat olleet tähän asti vähän inhokkejani. Ne ovat saaneet olla paikoillaan lähinnä siksi, että peittävät edes jonkin verran lahoja alaseiniä. Tänä kesänä olen huomannut pitäväni niistä! Ne saavat siis jatkossakin jäädä pihaan, mutta joutuvat kuitenkin muuttamaan jossain vaiheessa pois talon seinustalta.

Ulkoremontti alkaa todenteolla ensi viikolla kun isännän kesäloma alkaa, jippii! Nauttikaa helteistä ja hei, olemme yhden lukijan päässä arvonnasta!

torstai 3. heinäkuuta 2014

Lähellä täydellistä...

Viime viikolla, torstai-iltana noin kello 20 alkoi taas ahistamaan olohuoneessa. Ahistus iskee aina samoihin aikoihin, nimenomaan arki-iltana ja aina samalla tavalla: toinen osapuoli alkaa puhua, kuinka olkkarin järjestys on jo pitkään ahistanut ja toinen vastaa ilahtuneena, että on miettinyt ihan samaa. Ja sitten alkaa möbleeraus!
 
Tällä kestaa ahistuksen aiheutti sohvailuryhmä, joka oli oma suljettu alueensa. Alunperin ajatus lienee ollut juuri jakaa huone tiukasti kahteen alueeseen, mutta nyt halusimme sohvailualueesta avoimemman muuhun huoneeseen päin.
Aika moneen otteeseen saimme huonekaluja pyöritellä, mutta sitten se onnistui!
Nyt täydellisestä olohuoneesta puuttuu enää (konjakinruskea) chesterfield sohva, joka tulisi tuon kulahtaneen vaaleanpunaisen sohvan tilalle. Niin ja kattovalaisin voisi olla vaikkapa tämä... Ainiin ja jonkinlainen kiinteä kirjahylly tuon eteisen oviaukon ympärillä olisi hieno, sinne saisi kirjojen lisäksi vaikka nuo telkkarisenkin alla olevat cd:t... Aina saa haaveilla :)
Vaihdoimme myös valaisimien paikkoja, industrial valaisimet menivät takaisin pitkän pöydän ylle ja sohvailuryhmän yläpuolelle tuli valaisin keittiöstä. Keittiöön tuli valaisin pukeutumistilasta jne... pieni kierros tuli tehtyä :) Ylimääräiseksi jäi kristallikruunu, joka on nyt myynnissä (sivupalkissa huuto.net linkki, jos sattuu kiinnostamaan).
Saatatte huomata tuosta kuvasta, että pöydän toiselle päälle on tapahtunut jotain outoa...
Maalattu vaalea pinta alkoi myös ahistamaan jo joskus huhtikuussa ja aloin touhuamaan maalikerroksia pois. Päällimmäinen eli minun maalaama lähti helposti pois kuumailmapuhaltimella, mutta alimmainen 50-luvun maali täytyy hioa pois. Siinä on niin iso työ, että toistaiseksi inspiraatiota jatkaa hommaa ei ole näkynyt :)

Tarkoituksena on maalata pöydän jalka vaaleanvihreäksi ja vahata pöydän puupinta hieman tummemmaksi. Katsotaan syksyllä taas!
Pöydällä olevan liljan ja sen kaksi kaveria löysin sattumalta ryteikön keskeltä tontiltamme. Siirsin liljat perennapenkkiin ja kun yksi niistä katkesi vanhingossa, tuli se sulostuttamaan sisälle. Löytöpaikka oli todella jännä, vielä pari vuotta sitten siinä kohtaa oli umpeenkasvanut metsä ja nyt ilmeisesti raivauksen jälkeen liljat jaksoivat taas kukkia. Mutta kuka ne on sinne keskelle metsää laittanut ja miksi? Itse veikkaan, että ne koristivat jonkun lemmikin hautapaikkaa.
Vanha koulun penkki pääsi kukka- ja kirjapöydäksi ikkunoiden eteen.
Niin ja jos joku miettii, että minne ne alkuvuodesta hankitut nojatuolit menivät, niin ne odottavat brittikartanoremppaa eteisessä. Siinä voi sitten takan edessä fiilistellä uutta komeaa eteistä. Sitten joskus.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Täällä ollaan ja teitäkin on kohta 500!

Huomasin ilokseni, että rekisteröityjen lukijoiden määrä on kohta tasan 500! Sehän tarkoittaa tietenkin arvonnan järkkäämistä ja nyt pitääkin miettiä nopeasti joku sopiva palkinto.

Olemme tehneet tämän kuluneen kuukauden aikana täällä vaikka sun mitä sisällä ja ulkona, muttei kuitenkaan ole saatu mitään niin valmiiksi, että olisi jutun aihetta tänne blogiin.

Itseasiassa olohuoneen möbleeraus (moneskohan lienee...) valmistui eilen, mutta tänään on niin synkkää ja sateista, ettei viitsi kuvata.
Kokosin tällaisen koosteen Instagram kuvista. Tärkeimpänä voisi mainita talon ikkuna- ja kulmalautojen sävyn löytyneen, se on Uulan Purjo (kuva ylin rivi keskellä). Tästäkin lisää myöhemmin.

Kiitos kaikille lukijoille, uusille ja vanhoille, että olette täällä. Palaan arvonnan tai möbleerausjutun kanssa pian!

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Peilit ja vehkeet

Keittiöön näyttää nyt tulevan uutuuksia melkein itsestään, palaamme siis sinne.
Haahuilin keittiössä eräänä aamuna peilin kanssa tarkoituksenani laittaa se johonkin seinälle. Minulla on ollut jo pidempään päähänpinttymä keittiöön laitettavasta peilistä, näin sellaisen varmaan jossain sisustuslehdessä. Minua viehättää kaikki epätavanomaisuus, sillä eihän peilillä ole oikeasti mitään virkaa keittiössä.
Yht'äkkiä livautin peilin lavuaarin taakse ja kun hain vielä toisen samanlaisen kaveriksi, oli peilien paikka selvä. Odotin toki isännän mielipiteen ennen liimaamista.
Uulan kalustemaalilla maalattu paneeli ei pysynyt siistin näköisenä lavuaarin takana ja olimme miettineet sen peitoksi / tilalle erilaisia vaihtoehtoja. Meillä on varastossa eteisestä purettua puna-valkoista ensolevyä, jota kokeilimme välitilaan ensimmäisenä, mutta emme tykänneet värien kirjosta.

Seuraavaksi mietittiin tilan kaakelointia ja sitten luovuttiin jo koko ajatuksesta kun tässä ei nyt ole aikaa millekään ylimääräiselle remppaprojektille.

Aikanaan eurolla ostetut patinoituneet peilit ja asennusliima ratkaisivat pulman nopeasti, edullisesti ja persoonallisesti! Tuohon menisi vielä kolmaskin samankokoinen peili, ehkä sellainen tulee vielä joskus vastaan.
Saman aamun luovuuspuuskassa syntyi myös uusi astiankuivausteline vanhasta koulun kaapistojen kuivausritilästä. Puolitin ritilän ja sidoin puolikkaat yhteen kahdesta kohtaa rautalangalla. Olin jo pitkään kaivannut sirompaa kuivaustelinettä ison puisen telineen paikalle ja nyt sen sain, ajatus tuli taas ihan tyhjästä, niinkuin ne minulla usein tekevät. Tyhjästä on hyvä nyhjäistä!
Vaan entäs tämä peli! Törmäsin netissä Juice 'O' Mat merkkiseen vintage sitruspuristimeen ja tuli sellainen tunne, etten voi elää ilman tuollaista vekotinta. Kansasissa tehtyjä laitteita löytyi useita Ameriikan Ebaystä ja sieltä kaukaa tämä meidänkin laite tuli.
1930-luvulla suunniteltu ja luultavasti siihen aikaan tehtykin laite toimii hienosti ja houkuttelee nauttimaan appelsiinimehua joka aamu.
Kyllä ennen osattiin tehdä hienoja käyttöesineitä!

Olin viikonlopun Kouvolassa rakkaan ystäväni luona ja tehtiin siellä oikein kunnon kirppiskierros. Kouvolassa on lauantai-aamuisin peräkonttikirppis torilla, voi kun täälläkin päin olisi sellaisia!
Mukaan kierrokselta tarttui superedullisesti (minähän en kalliita ostakaan) mehustuskuvissa näkyvä appelsiinien emalikulho, 50-luvun peili ja kuvan ranskalainen juustoraastin, siinäpä toinen kaunis ja toimiva käyttöesine.

Isäntä on tämän viikon lomalla ja meidän on tarkoitus aloitella talon ulkopuolen remontteja. Tehtävää on niin paljon, etten oikein tiedä mistä aloittaa, mutta eiköhän se siitä selviä. Viikon sää taisi ainakin osua kohdilleen!

lauantai 24. toukokuuta 2014

On kesäyö

Kuvasin eilen alkuyöstä takapihaa, siellä on nyt niin hieno tunnelma kun omenapuut kukkivat ja puissa olevat valot syttyvät.
Toivottavasti saan edes vähän välitettyä yön kauneutta näiden kuvien kautta, rakastan tuota puutarhajuhlatunnelmaa ihan jokainen ilta.
Vuosia palvelleet Ikean aurinkokennovalot ovat löytäneet toistaiseksi parhaan paikkansa takapihan pöytäryhmää paahteelta suojaavan omenapuun oksilta.
 Keittiöpuutarhan puolella on somia aurinkokennolintuja, myöskin Ikeasta.
Voisin tuijotella noita omenankukkia vaikka koko päivän... ja niin varmaan pitäisikin kun tämä ihanuus on niin nopeasti ohi.
Helteistä viikonlopun jatkoa!