maanantai 18. heinäkuuta 2016

Pöydän jalka ja kattausharjoitus

Ruokapöydän melko monimutkaiseksi äitynyt muutosprosessi on nyt ohi pöydän lopullisen jalan valmistumisen myötä. Kaukaa Savosta tuotu Lappalais Villen pöytä olikin lopulta vain inspiraation lähde tähän pöydän nykyiseen olomuotoon, mutta onneksi sekin sai hyvän kodin!
Isäntä nikkaroi koivuista pöydän jalkaa viime talven puuseppokoulun virallisten opiskelutöiden ohessa ja jalka kotiutui meille toukokuussa. Sattuneesta syystä jalan kokoaminen ja käsittely otti hieman aikaa, mutta se valmistui kuitenkin isännän viimeisenä lomapäivänä :)
Jalka on kopioitu William Morris kirjassa näkyneestä pöydästä. Puhun yksikössä, koska se on tosiaan yksi kappale, päätykappaleet yhdistyvät kahdella pöytälevyn pituisella välipuulla. Jalan liitokset ovat toteuttu perinteiseen tyyliin ilman liimaa, nauloja tai ruuveja.
Pöydän päällä on menossa kattausharjoitus. Näin Pinterest aikakaudella, sieltä löytyvien toinen toistaan upeimpien kuvien avulla aion luoda Poikilon nimijuhliin yhtä sun toista koristelua. Harjoittelen jo nyt elokuun alussa olevia juhlia varten ja näette sitten muutaman viikon päästä mitä kaikkea sinne keksin. Nimi pojalla jo on, mutta julkistamme sen vasta juhlissa.
Indiskan alesta tarttui mukaan taas noita ihania kierrätysmetallista tehtyjä tavaroita, aiemmin haalin niitä Poikilon huoneeseen. Sieltä löytyi myös kuvissa näkyvä kaitaliina.
Luonnonkukat ovat jo melkeinpä kukkineet, niinpä keskityn noihin vihreisiin kasveihin asetelmien teossa. Niistäkin saa oikein hienoja juttuja aikaiseksi!

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Liukuovi osa 1

Nyt esittelyssä yksi ikuisuusprojekti, nimittäin olohuoneen ja keittiön välinen liukuovi. Saimme sen juuri sellaiseen vaiheeseen, että voin sen esitellä, mutta en ole lainkaan varma onko se valmis :)
Aloitan projektin vaiheista kertomisen näistä kuvista. Ovi on valmistettu kahdesta Osb-levystä, jotka ovat koottu yhteen tällä puolella näkyvillä lautakehyksillä. Keittiön puolelta ovi on maalattu liitutaulumaalilla (tämä puoli omassa jutussaan myöhemmin) ja olohuoneen puolelta päällystin sen talon ulkoseiniä aikoinaan pilanneilla sinkkilevyillä. Juttu levyjen poistosta täällä. Sain idean peltilevyillä päällystämiseen vanhoista lentokoneista.
Levyjen leikkaamisessa ja kiinnittämisessä oli melko iso työ, mutta kun tein hommaa pikkuhiljaa pitkin kevättä ei se tuntunut niin kamalalta. Nuo kaikki ruuvinreiät piti porata etukäteen pelteihin ja ruuvit ruuvasin osittain käsin. Myös tuon liukukiskon eli lattaraudan kiinnittämisessä oli todella isoja haasteita ja tukeva systeemi vaati isännältä ties kuinka monta kokeilua ja käyntiä rautakauppaan...

No sitten ovi oli vihdoin valmis ja toimiva, mutta kuinkas ollakaan; se oli aivan liian raju meidän olohuoneeseen!
Sitäpä sitten tuijoteltiin kevät ja vihdoin tällä viikolla löytyi molempia tyydyttävä väri ja käsittely oveen.
Maalasin oven mintunvihreäksi erilaisia tekniikoita kokeillen niin, ettei pellin luonne häviäisi liikaa. Hempeä väri pehmentää ilmettä sopivasti. Mutta enpähän tiedä, ei tämä nyt ihan vielä ole sellainen, että olisin 100% tyytyväinen. Palat voisivat ehkä olla erivärisiä keskenään... no aika näyttää taas mitä ovelle täytyy tehdä.
Maalasin samalla myös aukon vieressä olevan oven jota pidetään yleensä kiinni, koska aukko on varsinainen kulkureitti keittiöön ja muualle taloon.
Mintunvihreä on sama sävy kuin keittiön kaapeissa, ovet yhdistävät nämä kaksi huonetta mukavasti.
"Salute the reuser" teksti on peräisin Keep Cupin sloganista, kävi tähän niin mainiosti. Siis re-user, tajusin vasta jälkeenpäin, ettei tuota välttämättä ymmärrä, mutta kupin lapuissakin sana oli kirjoitettu yhteen. Kumpi lienee oikea muoto..?

Kyseessä on ensimmäinen maalaamani sisäovi talossa (jos kaapin ovea yläkerrassa ei lasketa) ja "entisöin" siitä myös helat, ne olivat moneen kertaan ylimaalatut. Muuten päätimme jättää esiin kaikki oven maalipinnan virheet (lue: en jaksa kunnostaa kunnolla), tein vain kevyen hionnan ennen maalausta. En kyllä millään ymmärrä, miksi tällaiset komeat messinkihelat on pitänyt maalata yli joka ikisestä ovesta mistä niitä löytyy! Suurimpaan osaan talon sisäovista on suruksemme vaihdettu nykyaikaiset kahvat ja lukot, jotka vaihdamme vanhoihin sitä mukaa kun ovia maalataan ja kunnostetaan. Onneksi vanhoja osia löytyy varaosapankeista!
Possutakkakin näyttää oikein hyvältä noiden kylmien värien ympäröimänä!
Oven stoppariksi sopi hyvin hieno sorvattu vanha koriste, joka on pyörinyt nurkissa. Nuo liukukiskon kannakkeet pitää ehkä maalata jollain myös, täytyy pohdiskella rauhassa. Olisimme halunneet kiinnittää kiskon ilman kannakkeita, mutta sellaisia ruuveja ei löytynyt, millä kisko olisi pysynyt notkumatta seinässä. Minä keksin sitten nuo paksut valetut kulmaraudat seinäkiinnikkeen tueksi.

Vielä lopuksi kertaan, että liukuovi tuli tuohon aukkoon sen vuoksi, että pidämme ison olohuoneen peruslämmöillä pahimmat pakkasjaksot ja se piti saada eristettyä keittiöstä. Alunperin emme osanneet miettiä tällaista ollenkaan ja sen vuosi teimme tuon ison aukonkin. Siperia opetti sittemmin muutaman jutun :)

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Amerikan arkku

Kannattaa sanoa ääneen, mitä haluaa: edellisessä postauksessa mainitsin, että haluaisin olohuoneeseen vanhan Amerikan arkun peittojen säilytystä varten. No niinhän siinä kävi, että melko pian tuon postauksen jälkeen kävimme näyttämässä vauvaa appiukon luona ja hän kysyi, olisiko meillä paikkaa Amerikan arkulle, joka ei mahdu hänen tulevaan kotiinsa. Appiukko ei ollut siis lukenut blogia, vaan tämä oli ihan puhdas sattuma. Tai niin sattuma kuin haluaa uskoa, itse uskon tämän postauksen ensimmäiseen lauseeseen.
Sijoitimme arkun olohuoneen "musiikkipuolelle" sohvan ja Mademoiselle keinutuolin väliin ja se sitoo ne mukavasti ryhmäksi.
Myös arkun sisäpuoli on hieno kaikkine varusteineen. Voi kun tämäkin esine osaisi puhua!
Olohuoneemme on ihana (ja varmasti jonkun mielestä kamala) sekoitus kaikkia mahdollisia tyylejä ja siitähän me tykätään. Tänne kun voi hankkia melkein mitä vaan! Edellisestä jutusta näette toisen puolen huoneesta.
Oikein mukavaa Juhannusta ja kesän jatkoa teille kaikille!

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Vauva-, sohva- & kukkarakkautta

Onpas ollut ihan mahtava kesänalku niinkuin kaikilta osin; on ihana vauveli, mahtava ilma ja uusi arki on lähtenyt sujumaan hyvin!
Mukava täydennys onneen on uusi sohva, jonka isäntä haki maanantaina liikkeestä. Neljän päivän tutustumisen jälkeen olemme siihen oikein tyytyväisiä! Sohva on Vepsäläiseltä, Furninova merkkinen ja malli on Howard. Se on tehty meidän omilla kovuus-, kangas- ja jalkavalinnoilla.
Mukavuuden lisäksi sohvan ulkonäkö on todella mieluinen. Nämä päädyn kurvit hurmasivat meidät huonekaluliikkeessä.
Lisäksi uusi ja vanha sohva näyttävät kivoilta yhdessä.
Tämän kuvan taustalla näette jo melko valmiin liukuoven, esittelen sen sitten kun se on oikeasti valmis.
Pongasin tämän kolmipyörän Facebook-ryhmästä ja nopeana ehdin napata sen meille kahdella kahvipaketilla! Poikilon pyöräilyjä odotellessa pyörän lavalle saa pinottua vaikka nyt tarpeettomia peittoja. Haaveilen vanhasta Amerikan arkusta peittojen säilytykseen.

Olimme Poikilon kanssa sairaalassa kokonaisen viikon ja luonto oli todellakin puhjennut kukkaan sillä välin! Joka kesä olen ihan hurmiossa kaikista pihapiiristä löytyvistä kukista ja nyt oikein erityisesti tuon sisällä vietetyn viikon jälkeen. Niitä on kiva poimia sisällekin.
Eteisessä tulijaa vastaanottavat aina yhtä vaatimattoman ihanat vuohenputket.
Kuvassa näkyvää petroolilämmitintä en ole täällä esitellytkään; löysin sen kirpparilta kevättalvella ja se on toimintakuntoinen sukan uusimisen jälkeen.
Olohuoneen pöydällä tuoksuvat kielot.
 Keittiöön kokosin erilaisia kukkia tarjottimelle.
Kesän lapsikin tuli kuvattua samoissa teemoissa ♥

torstai 26. toukokuuta 2016

Poikilo tuli!


Heipat täältä sairaalasta, tulin kertomaan, että meidän Poikilo putkahti maailmaan pikatoimituksena viime lauantaina. Aamupalan jälkeen alkoi supistelemaan, kello 14 saavuimme sairaalaan ja Poikilo syntyi kello 16:03. Taitaa olla nopean toiminnan tyyppejä niinkuin äitinsäkin, ulkonäöstä löydämme jo paljon isän piirteitä ❤️
Mammajutut: En saanut (tai ehtinyt saada) mitään muuta kivunlievitystä kuin vuokraamastani Tens laitteesta tulevat sähköimpulssit, aloitin laitteen käytön kotona heti kun supistukset alkoivat. Jos ja kun siellä lukijoissa on raskaana olevia, niin suosittelen vuokraamaan tuollaisen laitteen lähellä laskettua aikaa! Olin sairaalaan tullessamme täysin valmista kamaa ja en olisi vielä lähtenyt kotoa, mutta isäntä pakotti. En tiedä kuinka paljon osuutta on korkealla kipukynnyksellä ja kuinka paljon Tenssillä, mutta en voi jättää kertomatta tuosta laitteesta kun tiedän, että täältä käsin mahdollimman moni löytää kokemukseni laitteesta. Toinen suositukseni on Weledan raskausarpien estoon tarkoitettu öljy, en saanut ainoatakaan arpea, vaikka olen niitä aiemmin saanut "kasvaessani".

Vauva on tietysti maailman söpöin ja ihanin! Olemme vielä sairaalassa, koska poika on lievän infektion takia antibioottikuurilla lauantaihin saakka ihan varmuuden vuoksi, vaikkei ole onneksi mitenkään kipeä.

Poikilo ehti siis ennen sohvaa, sohva on saapunut tänään huonekaluliikkeeseen :) Palataan näihin molempiin uutuuksiin pian!

maanantai 16. toukokuuta 2016

Yläkerran vessan pikapiristys

No täällä sitä vielä kuitenkin blogataan JA rempataan! En tiedä, onko joku loppuraskauden tyypillinen juttu menossa, mutta yhden päivän makoiltuani (nukuin jopa päiväunet!) tuli sellainen olo, että vielähän tässä ehtii... Ainakin maalata yläkerran vessan lattian! Myös Kupla -blogin Tiina remppasi vessaa loppumetreillä, joten ehkä tämä on joku hormoonijuttu :) Muutenkin olen todennut, ettei minulle käy koko päivän kestävä lepäily, aika tuntuu ihan uskomattoman pitkältä... Mieluummin puuhaan joka päivä vähän jotain ja lepään sopivasti!
Olen laittanut ihanasti tuoksuvia tuomen oksia pitkin taloa.
Tämä oli taas niitä hommia, joka on ollut ei niin kiireisellä listalla ikuisuuden. Olen jo oppinut luottamaan siihen, että se inspiraatio hoitaa listan juttuja tulee jossain kohtaa itsestään ja niin tälläkin kertaa. Tässä inspiksessä oli selkeästi mukana vauvakortti, kun katselin vessaamme ja ajattelin, että voisi sitä vauvaa jotenkin kivemmassakin ympäristössä kylvettää... Ja kokonaan matoilla peitetty ruma lattia oli todella epäkäytännöllinen siivota.
Lattia jäi maalaamatta aiemman pikaremontin yhteydessä, kun säikähdimme laipiosta tullutta sadevesivuotoa. Tämä vuoto jäi kuitenkin ainutkertaiseksi, eikä kattoon ole tullut homettakaan (eikä vessaan homeen hajua), joten jätimme asian toistaiseksi tutkimatta. Vessaan on jo tehty hienot remonttisuunnitelmat, se revitään joskus kokonaan auki ja rempataan art deco -henkiseksi. Mutta se on niitä sitten joskus juttuja, nyt olen todella tyytyväinen näihin pikaparannuksiin, kyllä tuo oli niin karmea paikka aiemmin, kuten tuosta kuvasta ja etenkin linkistä voitte nähdä.
Maalasin lattian Uulan lattiamaalilla, kun sitä löytyy meiltä iso pönttö. Eihän se ole muovilattian maalaamiseen tarkoitettu, mutta näyttää toimivan ihan hyvin. Mitään kovaa raapimista se ei tosin kestä.
Kotoisuutta ja käytännöllisyyttä vessaan tuovat vauvan kylvetystasona toimiva vanha pöytä sekä muistaakseni edellisestä talostamme mukaamme ottama naulakko.
Suihkun hana on juuri sopivalla korkeudella, että siitä saa laskettua ammeeseen veden. Lisäksi tuo pöytäkin tuntuu olevan sopivan korkea kylvettämiseen, monitoimihuoneessa oleva 90cm:n korkeudella oleva hoitopöytä tuntui hommaan liian korkealta.
Samaan syssyyn isäntä korjasi joka paikkaan roiskuttavan lavuaarin hanan, liruttavan vessan pöntön ja vaihtoi vuotavan käsisuihkun uuteen. Melkoisia parannuksia nämäkin!

Olemme saaneet hoidettua vauvakortilla tosi paljon sellaisia pieniä juttuja, jotka helpottavat arkea. Ihan ykkösenä niistä on ulkovesijohdon asennus takapihalle putkimiehen toimesta, enää ei tarvitse kantaa hevosille vettä sankoilla sisältä. Lisäksi uusimme sänkymme pohjalaudat (nukuimme 3 vuotta epämääräisten vanerilevyjen yms. viritysten varassa), meillä on nyt alakerrassa toimiva huippuimuri (siitä oli vain katkaisija rikki) ja lämminvesivaraajan vesi lämpenee ilman, että tarvitsee muistaa painaa napista. Kaikki juuri niitä pikkujuttuja, jotka olisi voinut hoitaa / hoidattaa ajat sitten. No parempi myöhään kuin ei silloinkaan!
Minun pienia aarteita: mummon korurasia, jota aina lapsena ihailin.
...jatkan täällä puuhastellen odottelua, viikko laskettuun aikaan :)

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Uuden huoneen lumoissa

Lupasin teille ennen-jälkeen kuvapläjäyksen monitoimihuoneesta, mutta koska ennen -kuvia on kokonaista kaksi kappaletta, on tämä ennemmin kuvapläjäys valmiista huoneesta :) Jutun lopussa on sentään pari ennen-jälkeen kuvaa ja muutama remppakuva. Luvattoman huonoa dokumentoimista!

Sisustin huonetta vähän lisää ja kerron tässä tarkemmin yksityiskohdista. Aloitetaan kuitenkin yleisnäkymistä:
Tältä näyttää rappukäytävästä tulevalta ovelta ikkunoihin päin. Vasemmalla, liinavaatekaapin takana oleva ovi vie puolestaan meidän makuuhuoneeseen johtavaan välikköön.
Ja tältä näyttää ikkunoilta takaisin päin.
Tässä kuvassa näkyy paremmin rappusiin menevä ovi. Oven ja liinavaatekaapin väliin tulee jossain kohtaa puolapuut, jotka odottelevat piharakennuksessa.
Hoitopöydän taso on keittiöremontista ylijäänyt koivutaso, jonka maalasin vanhalla tutulla Lido -sävyllä. Allas on haettu pari vuotta sitten Tampereelta eräästä purkutalosta. Isäntä teki allaskaapin ja hoitopöydän jalat. Allaskaappia varten piti hankkia vanhanajan paneelia, mutta tiukan aikataulun takia taivuttelin isännän hankkimaan ihan tuota peruslaatua, jota kylän sahalta sai. Minusta oikein hieno kaappi tuostakin paneelista tehtynä.
Tilasin edullisen ja muka hienon mattapintaisen hanan nettirautakaupasta. Kun näimme sen livenä, niin sehän oli ihan hirveä! Tuossa vasemman puoleisessa kuvassa hana on jo teipattuna maalausta varten, se oli vielä rumempi kromiosiensa kanssa. Varastostani löytyi kuparista ja mustaa spraymaalia, joten päädyimme pirteämpään kuparin väriin. Keltainen olisi ollut oma valinta, jos maalia olisi sattunut olemaan. Tässä rempan loppuvaiheessa aika moneen asiaan vaikutti se, että halusimme huoneen valmiiksi viime viikonlopun nimissä, eikä jääty odottelemaan puuttuvia juttuja.
Hoitopöydän jalat syntyivät sunnuntaiaamuna käsihöylällä raakapuisesta kakkoskakkosesta, on se näppärä tuo oma puuseppo! Maalasin jalat samalla okran sävyllä, millä maalasin myös sivukonttuurin oven.
Okra on uusi väri kotimme maaleissa ja tulemme varmasti käyttämään sitä jatkossakin, se on niin ihana sävy! Se toimii mielestäni hienosti monen värin kanssa. Tapetin ja vanerin rajaava lista on purettu aikoinaan keittiöstä ja päätyi seinään omana itsenään, eli ruskeana. Se kävi noihin muihin väreihin niin hyvin.

Vauvakortilla olen saanut hankittua joitakin pitkään haluamiani tavaroita. Yksi niistä on Ikean korivaunu, olen hiplannut sitä monta vuotta aina siellä käydessä ja nyt sain sen vaippojen ja hoitotarvikkeiden säilytykseen. Käytämme aluksi hajoavia kertakäyttövaippoja, mutta siirrymme kestovaippoihin heti kun vauvanhoitohommat alkavat hahmottumaan.
Samaisella kortilla ostin Heicon pupuvalaisimen. Naulakko on minun työhuoneesta, toinen puolisko on edelleen eteisessä. Työhuone on ollut kylmillään pari edellistä talvea kun lopetin yritykseni, joten sieltä on ollut hyvä ryöstää kalusteita tänne ylös.
Naulakon päällä on vanerinen kuu ja kuussa tuuletusventtiili. Tähtiventtiili löytyi Facebookin purkutavarakirppikseltä ja se tuo huoneeseen raitista ilmaa hormista. Kuun alla on Poikilon ensimmäinen lelu; ranskalainen klassikko Sophie la Giraffe. Yritämme välttää rumia muovileluja mahdollisimman pitkään ja naapurin eilen lahjaksi tuoma puinen Brion helistin sopii hienosti ideologiaamme. Se oli löytynyt aikoinaan heidän talostaan.
Näitä keinuheppoja Poikilo saa katsella kun vaihdamme vaippoja. Ostin vuosia sitten keinuhevosmobilen kirpparilta ja irroitin siitä hepat roikkumaan naulakosta siimoilla. Hevosmiestä kun yritän kasvatella ;)
Yksi uutena ostettu tavara on huoneen kattovalaisin. Halusimme huoneeseen leikkisän, 50-lukua henkivän valaisimen ja kuvaus ei olisi voinut täydellisemmin osua tähän Elloksen valaisimeen! Olin ihan ihmeissäni kun se tuli vastaan Elloksen valaisimia selatessani.
Indiskasta ostin kierrätysmetallisia seinäkoristeita julisteiden joukkoon, ne ovat minusta ihan mahtavia! Olen koko talven ostanut tavaraa niin paljon vauvaa ja huonetta varten, että olen jo melkoisessa ostokrapulassa. Onneksi tosiaan suurin osa on hankittu käytettynä, näiden uusien tavaroiden ostamisesta tulee välillä tosi paha krapula, ei kuulu tapoihini moinen shoppaaminen! Mutta sillä vauvakortilla olen sitten sallinut kaikenlaista :)

Tässä sitten vielä ne kokonaista kaksi ennen-jälkeen kuvaparia ja muutama remppakuva:
Huoneessa oli laskettu kipsilevykatto ja lattia oli levytetty ja päällystetty muovimatolla.
Isäntä purki suurimmaksi osin katon ja lattian levyt ja minä otin huoneen seiniltä irti kaikki tapettikerrokset, jotka lähtivät yllättävän helposti repimällä. Seinissä on arviolta 50-luvulla pinkopahvituksen päälle laitetut puukuitulevyt, jotka jätimme eristeeksi sekä uuden tapetin pohjaksi.

Purimme myös kaikki vanhat sähköt ja uusimme ne remontin yhteydessä ammattilaisen toimesta.
Lattian lastulevy oli mennyt melkoiseksi muussiksi huoneen keittiöpäädyssä, jossa ilmeisesti vuokralaisen pesukone oli päästänyt vesiä lattialle. Jätimme uuden vinyylimaton alle kuvassa etualalla näkyvän 50-luvun linouleumin, tätä keittiön päätyä piti tosin hieman parannella ja paikkailla.
Tässä ylempänä vuokralaisen keittiöseinää, ainoa ennen -kuva huoneen tästä päädystä. Jätimme muistoksi keittiöstä tuon vesipisteen, millä on varmasti käyttöä myös isomman lapsen huoneessa. Myös vessan rakentaminen on myöhemmin mahdollista, nythän meillä on vessa yläkerran toisen huoneen, eli meidän makuuhuoneen, yhteydessä.
Suljimme joskus huoneeseen avatun ns. sivukonttuurin ja se on jälleen kylmää, eristävää tilaa niinkuin se on alunperin ollutkin. Seiniin tuli tuplakerros ekovillalevyä konttuurin puolelle, samaa villaa käytimme tuohon kuvan oikeassa laidassa olevaan koolattuun ulkoseinään. Molempiin seiniin tuli vanerit huoneen puolelle.

Minusta on tyhmää, kun esim. Suomen kaunein koti -ohjelmassa puhuvat näistä sivukonttuureista hukkatiloina, kun eivät ne sellaisia ole! Niillä on vissi tarkoitus eristää ja toimia kylminä säilytystiloina.

Näin saitte hieman rempparealismiakin, tuossa isäntä tekee väliseinää pakkasten aikana toppavaatteet päällä. Näitä vaiheita kun ei yleensä tule näytettyä / muisteltua hirveästi!
Remppamuisteloiden jälkeen voikin taas söpöillä...

Blogissa on nyt varmaan hiljaisempi jakso edessä, tulen toki kertomaan teille kun vauva syntyy. Ja tuleepa meille sellainenkin ihme kuin uusi sohva, sen laskettu aika on samalla viikolla kuin vauvankin, katsotaan kumpi ehtii ensin. Sohva täytyy esitellä täällä blogissa ihan ehdottomasti, on se niin iso juttu meille!
Näihin kuviin ja tunnelmiin, meillä on nyt pienet mehukestit uurastuksen ja uuden huoneen kunniaksi!

Ihanaa kesän alkua kaikille lukijoillemme ♥