maanantai 20. kesäkuuta 2016

Amerikan arkku

Kannattaa sanoa ääneen, mitä haluaa: edellisessä postauksessa mainitsin, että haluaisin olohuoneeseen vanhan Amerikan arkun peittojen säilytystä varten. No niinhän siinä kävi, että melko pian tuon postauksen jälkeen kävimme näyttämässä vauvaa appiukon luona ja hän kysyi, olisiko meillä paikkaa Amerikan arkulle, joka ei mahdu hänen tulevaan kotiinsa. Appiukko ei ollut siis lukenut blogia, vaan tämä oli ihan puhdas sattuma. Tai niin sattuma kuin haluaa uskoa, itse uskon tämän postauksen ensimmäiseen lauseeseen.
Sijoitimme arkun olohuoneen "musiikkipuolelle" sohvan ja Mademoiselle keinutuolin väliin ja se sitoo ne mukavasti ryhmäksi.
Myös arkun sisäpuoli on hieno kaikkine varusteineen. Voi kun tämäkin esine osaisi puhua!
Olohuoneemme on ihana (ja varmasti jonkun mielestä kamala) sekoitus kaikkia mahdollisia tyylejä ja siitähän me tykätään. Tänne kun voi hankkia melkein mitä vaan! Edellisestä jutusta näette toisen puolen huoneesta.
Oikein mukavaa Juhannusta ja kesän jatkoa teille kaikille!

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Vauva-, sohva- & kukkarakkautta

Onpas ollut ihan mahtava kesänalku niinkuin kaikilta osin; on ihana vauveli, mahtava ilma ja uusi arki on lähtenyt sujumaan hyvin!
Mukava täydennys onneen on uusi sohva, jonka isäntä haki maanantaina liikkeestä. Neljän päivän tutustumisen jälkeen olemme siihen oikein tyytyväisiä! Sohva on Vepsäläiseltä, Furninova merkkinen ja malli on Howard. Se on tehty meidän omilla kovuus-, kangas- ja jalkavalinnoilla.
Mukavuuden lisäksi sohvan ulkonäkö on todella mieluinen. Nämä päädyn kurvit hurmasivat meidät huonekaluliikkeessä.
Lisäksi uusi ja vanha sohva näyttävät kivoilta yhdessä.
Tämän kuvan taustalla näette jo melko valmiin liukuoven, esittelen sen sitten kun se on oikeasti valmis.
Pongasin tämän kolmipyörän Facebook-ryhmästä ja nopeana ehdin napata sen meille kahdella kahvipaketilla! Poikilon pyöräilyjä odotellessa pyörän lavalle saa pinottua vaikka nyt tarpeettomia peittoja. Haaveilen vanhasta Amerikan arkusta peittojen säilytykseen.

Olimme Poikilon kanssa sairaalassa kokonaisen viikon ja luonto oli todellakin puhjennut kukkaan sillä välin! Joka kesä olen ihan hurmiossa kaikista pihapiiristä löytyvistä kukista ja nyt oikein erityisesti tuon sisällä vietetyn viikon jälkeen. Niitä on kiva poimia sisällekin.
Eteisessä tulijaa vastaanottavat aina yhtä vaatimattoman ihanat vuohenputket.
Kuvassa näkyvää petroolilämmitintä en ole täällä esitellytkään; löysin sen kirpparilta kevättalvella ja se on toimintakuntoinen sukan uusimisen jälkeen.
Olohuoneen pöydällä tuoksuvat kielot.
 Keittiöön kokosin erilaisia kukkia tarjottimelle.
Kesän lapsikin tuli kuvattua samoissa teemoissa ♥

torstai 26. toukokuuta 2016

Poikilo tuli!


Heipat täältä sairaalasta, tulin kertomaan, että meidän Poikilo putkahti maailmaan pikatoimituksena viime lauantaina. Aamupalan jälkeen alkoi supistelemaan, kello 14 saavuimme sairaalaan ja Poikilo syntyi kello 16:03. Taitaa olla nopean toiminnan tyyppejä niinkuin äitinsäkin, ulkonäöstä löydämme jo paljon isän piirteitä ❤️
Mammajutut: En saanut (tai ehtinyt saada) mitään muuta kivunlievitystä kuin vuokraamastani Tens laitteesta tulevat sähköimpulssit, aloitin laitteen käytön kotona heti kun supistukset alkoivat. Jos ja kun siellä lukijoissa on raskaana olevia, niin suosittelen vuokraamaan tuollaisen laitteen lähellä laskettua aikaa! Olin sairaalaan tullessamme täysin valmista kamaa ja en olisi vielä lähtenyt kotoa, mutta isäntä pakotti. En tiedä kuinka paljon osuutta on korkealla kipukynnyksellä ja kuinka paljon Tenssillä, mutta en voi jättää kertomatta tuosta laitteesta kun tiedän, että täältä käsin mahdollimman moni löytää kokemukseni laitteesta. Toinen suositukseni on Weledan raskausarpien estoon tarkoitettu öljy, en saanut ainoatakaan arpea, vaikka olen niitä aiemmin saanut "kasvaessani".

Vauva on tietysti maailman söpöin ja ihanin! Olemme vielä sairaalassa, koska poika on lievän infektion takia antibioottikuurilla lauantaihin saakka ihan varmuuden vuoksi, vaikkei ole onneksi mitenkään kipeä.

Poikilo ehti siis ennen sohvaa, sohva on saapunut tänään huonekaluliikkeeseen :) Palataan näihin molempiin uutuuksiin pian!

maanantai 16. toukokuuta 2016

Yläkerran vessan pikapiristys

No täällä sitä vielä kuitenkin blogataan JA rempataan! En tiedä, onko joku loppuraskauden tyypillinen juttu menossa, mutta yhden päivän makoiltuani (nukuin jopa päiväunet!) tuli sellainen olo, että vielähän tässä ehtii... Ainakin maalata yläkerran vessan lattian! Myös Kupla -blogin Tiina remppasi vessaa loppumetreillä, joten ehkä tämä on joku hormoonijuttu :) Muutenkin olen todennut, ettei minulle käy koko päivän kestävä lepäily, aika tuntuu ihan uskomattoman pitkältä... Mieluummin puuhaan joka päivä vähän jotain ja lepään sopivasti!
Olen laittanut ihanasti tuoksuvia tuomen oksia pitkin taloa.
Tämä oli taas niitä hommia, joka on ollut ei niin kiireisellä listalla ikuisuuden. Olen jo oppinut luottamaan siihen, että se inspiraatio hoitaa listan juttuja tulee jossain kohtaa itsestään ja niin tälläkin kertaa. Tässä inspiksessä oli selkeästi mukana vauvakortti, kun katselin vessaamme ja ajattelin, että voisi sitä vauvaa jotenkin kivemmassakin ympäristössä kylvettää... Ja kokonaan matoilla peitetty ruma lattia oli todella epäkäytännöllinen siivota.
Lattia jäi maalaamatta aiemman pikaremontin yhteydessä, kun säikähdimme laipiosta tullutta sadevesivuotoa. Tämä vuoto jäi kuitenkin ainutkertaiseksi, eikä kattoon ole tullut homettakaan (eikä vessaan homeen hajua), joten jätimme asian toistaiseksi tutkimatta. Vessaan on jo tehty hienot remonttisuunnitelmat, se revitään joskus kokonaan auki ja rempataan art deco -henkiseksi. Mutta se on niitä sitten joskus juttuja, nyt olen todella tyytyväinen näihin pikaparannuksiin, kyllä tuo oli niin karmea paikka aiemmin, kuten tuosta kuvasta ja etenkin linkistä voitte nähdä.
Maalasin lattian Uulan lattiamaalilla, kun sitä löytyy meiltä iso pönttö. Eihän se ole muovilattian maalaamiseen tarkoitettu, mutta näyttää toimivan ihan hyvin. Mitään kovaa raapimista se ei tosin kestä.
Kotoisuutta ja käytännöllisyyttä vessaan tuovat vauvan kylvetystasona toimiva vanha pöytä sekä muistaakseni edellisestä talostamme mukaamme ottama naulakko.
Suihkun hana on juuri sopivalla korkeudella, että siitä saa laskettua ammeeseen veden. Lisäksi tuo pöytäkin tuntuu olevan sopivan korkea kylvettämiseen, monitoimihuoneessa oleva 90cm:n korkeudella oleva hoitopöytä tuntui hommaan liian korkealta.
Samaan syssyyn isäntä korjasi joka paikkaan roiskuttavan lavuaarin hanan, liruttavan vessan pöntön ja vaihtoi vuotavan käsisuihkun uuteen. Melkoisia parannuksia nämäkin!

Olemme saaneet hoidettua vauvakortilla tosi paljon sellaisia pieniä juttuja, jotka helpottavat arkea. Ihan ykkösenä niistä on ulkovesijohdon asennus takapihalle putkimiehen toimesta, enää ei tarvitse kantaa hevosille vettä sankoilla sisältä. Lisäksi uusimme sänkymme pohjalaudat (nukuimme 3 vuotta epämääräisten vanerilevyjen yms. viritysten varassa), meillä on nyt alakerrassa toimiva huippuimuri (siitä oli vain katkaisija rikki) ja lämminvesivaraajan vesi lämpenee ilman, että tarvitsee muistaa painaa napista. Kaikki juuri niitä pikkujuttuja, jotka olisi voinut hoitaa / hoidattaa ajat sitten. No parempi myöhään kuin ei silloinkaan!
Minun pienia aarteita: mummon korurasia, jota aina lapsena ihailin.
...jatkan täällä puuhastellen odottelua, viikko laskettuun aikaan :)

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Uuden huoneen lumoissa

Lupasin teille ennen-jälkeen kuvapläjäyksen monitoimihuoneesta, mutta koska ennen -kuvia on kokonaista kaksi kappaletta, on tämä ennemmin kuvapläjäys valmiista huoneesta :) Jutun lopussa on sentään pari ennen-jälkeen kuvaa ja muutama remppakuva. Luvattoman huonoa dokumentoimista!

Sisustin huonetta vähän lisää ja kerron tässä tarkemmin yksityiskohdista. Aloitetaan kuitenkin yleisnäkymistä:
Tältä näyttää rappukäytävästä tulevalta ovelta ikkunoihin päin. Vasemmalla, liinavaatekaapin takana oleva ovi vie puolestaan meidän makuuhuoneeseen johtavaan välikköön.
Ja tältä näyttää ikkunoilta takaisin päin.
Tässä kuvassa näkyy paremmin rappusiin menevä ovi. Oven ja liinavaatekaapin väliin tulee jossain kohtaa puolapuut, jotka odottelevat piharakennuksessa.
Hoitopöydän taso on keittiöremontista ylijäänyt koivutaso, jonka maalasin vanhalla tutulla Lido -sävyllä. Allas on haettu pari vuotta sitten Tampereelta eräästä purkutalosta. Isäntä teki allaskaapin ja hoitopöydän jalat. Allaskaappia varten piti hankkia vanhanajan paneelia, mutta tiukan aikataulun takia taivuttelin isännän hankkimaan ihan tuota peruslaatua, jota kylän sahalta sai. Minusta oikein hieno kaappi tuostakin paneelista tehtynä.
Tilasin edullisen ja muka hienon mattapintaisen hanan nettirautakaupasta. Kun näimme sen livenä, niin sehän oli ihan hirveä! Tuossa vasemman puoleisessa kuvassa hana on jo teipattuna maalausta varten, se oli vielä rumempi kromiosiensa kanssa. Varastostani löytyi kuparista ja mustaa spraymaalia, joten päädyimme pirteämpään kuparin väriin. Keltainen olisi ollut oma valinta, jos maalia olisi sattunut olemaan. Tässä rempan loppuvaiheessa aika moneen asiaan vaikutti se, että halusimme huoneen valmiiksi viime viikonlopun nimissä, eikä jääty odottelemaan puuttuvia juttuja.
Hoitopöydän jalat syntyivät sunnuntaiaamuna käsihöylällä raakapuisesta kakkoskakkosesta, on se näppärä tuo oma puuseppo! Maalasin jalat samalla okran sävyllä, millä maalasin myös sivukonttuurin oven.
Okra on uusi väri kotimme maaleissa ja tulemme varmasti käyttämään sitä jatkossakin, se on niin ihana sävy! Se toimii mielestäni hienosti monen värin kanssa. Tapetin ja vanerin rajaava lista on purettu aikoinaan keittiöstä ja päätyi seinään omana itsenään, eli ruskeana. Se kävi noihin muihin väreihin niin hyvin.

Vauvakortilla olen saanut hankittua joitakin pitkään haluamiani tavaroita. Yksi niistä on Ikean korivaunu, olen hiplannut sitä monta vuotta aina siellä käydessä ja nyt sain sen vaippojen ja hoitotarvikkeiden säilytykseen. Käytämme aluksi hajoavia kertakäyttövaippoja, mutta siirrymme kestovaippoihin heti kun vauvanhoitohommat alkavat hahmottumaan.
Samaisella kortilla ostin Heicon pupuvalaisimen. Naulakko on minun työhuoneesta, toinen puolisko on edelleen eteisessä. Työhuone on ollut kylmillään pari edellistä talvea kun lopetin yritykseni, joten sieltä on ollut hyvä ryöstää kalusteita tänne ylös.
Naulakon päällä on vanerinen kuu ja kuussa tuuletusventtiili. Tähtiventtiili löytyi Facebookin purkutavarakirppikseltä ja se tuo huoneeseen raitista ilmaa hormista. Kuun alla on Poikilon ensimmäinen lelu; ranskalainen klassikko Sophie la Giraffe. Yritämme välttää rumia muovileluja mahdollisimman pitkään ja naapurin eilen lahjaksi tuoma puinen Brion helistin sopii hienosti ideologiaamme. Se oli löytynyt aikoinaan heidän talostaan.
Näitä keinuheppoja Poikilo saa katsella kun vaihdamme vaippoja. Ostin vuosia sitten keinuhevosmobilen kirpparilta ja irroitin siitä hepat roikkumaan naulakosta siimoilla. Hevosmiestä kun yritän kasvatella ;)
Yksi uutena ostettu tavara on huoneen kattovalaisin. Halusimme huoneeseen leikkisän, 50-lukua henkivän valaisimen ja kuvaus ei olisi voinut täydellisemmin osua tähän Elloksen valaisimeen! Olin ihan ihmeissäni kun se tuli vastaan Elloksen valaisimia selatessani.
Indiskasta ostin kierrätysmetallisia seinäkoristeita julisteiden joukkoon, ne ovat minusta ihan mahtavia! Olen koko talven ostanut tavaraa niin paljon vauvaa ja huonetta varten, että olen jo melkoisessa ostokrapulassa. Onneksi tosiaan suurin osa on hankittu käytettynä, näiden uusien tavaroiden ostamisesta tulee välillä tosi paha krapula, ei kuulu tapoihini moinen shoppaaminen! Mutta sillä vauvakortilla olen sitten sallinut kaikenlaista :)

Tässä sitten vielä ne kokonaista kaksi ennen-jälkeen kuvaparia ja muutama remppakuva:
Huoneessa oli laskettu kipsilevykatto ja lattia oli levytetty ja päällystetty muovimatolla.
Isäntä purki suurimmaksi osin katon ja lattian levyt ja minä otin huoneen seiniltä irti kaikki tapettikerrokset, jotka lähtivät yllättävän helposti repimällä. Seinissä on arviolta 50-luvulla pinkopahvituksen päälle laitetut puukuitulevyt, jotka jätimme eristeeksi sekä uuden tapetin pohjaksi.

Purimme myös kaikki vanhat sähköt ja uusimme ne remontin yhteydessä ammattilaisen toimesta.
Lattian lastulevy oli mennyt melkoiseksi muussiksi huoneen keittiöpäädyssä, jossa ilmeisesti vuokralaisen pesukone oli päästänyt vesiä lattialle. Jätimme uuden vinyylimaton alle kuvassa etualalla näkyvän 50-luvun linouleumin, tätä keittiön päätyä piti tosin hieman parannella ja paikkailla.
Tässä ylempänä vuokralaisen keittiöseinää, ainoa ennen -kuva huoneen tästä päädystä. Jätimme muistoksi keittiöstä tuon vesipisteen, millä on varmasti käyttöä myös isomman lapsen huoneessa. Myös vessan rakentaminen on myöhemmin mahdollista, nythän meillä on vessa yläkerran toisen huoneen, eli meidän makuuhuoneen, yhteydessä.
Suljimme joskus huoneeseen avatun ns. sivukonttuurin ja se on jälleen kylmää, eristävää tilaa niinkuin se on alunperin ollutkin. Seiniin tuli tuplakerros ekovillalevyä konttuurin puolelle, samaa villaa käytimme tuohon kuvan oikeassa laidassa olevaan koolattuun ulkoseinään. Molempiin seiniin tuli vanerit huoneen puolelle.

Minusta on tyhmää, kun esim. Suomen kaunein koti -ohjelmassa puhuvat näistä sivukonttuureista hukkatiloina, kun eivät ne sellaisia ole! Niillä on vissi tarkoitus eristää ja toimia kylminä säilytystiloina.

Näin saitte hieman rempparealismiakin, tuossa isäntä tekee väliseinää pakkasten aikana toppavaatteet päällä. Näitä vaiheita kun ei yleensä tule näytettyä / muisteltua hirveästi!
Remppamuisteloiden jälkeen voikin taas söpöillä...

Blogissa on nyt varmaan hiljaisempi jakso edessä, tulen toki kertomaan teille kun vauva syntyy. Ja tuleepa meille sellainenkin ihme kuin uusi sohva, sen laskettu aika on samalla viikolla kuin vauvankin, katsotaan kumpi ehtii ensin. Sohva täytyy esitellä täällä blogissa ihan ehdottomasti, on se niin iso juttu meille!
Näihin kuviin ja tunnelmiin, meillä on nyt pienet mehukestit uurastuksen ja uuden huoneen kunniaksi!

Ihanaa kesän alkua kaikille lukijoillemme ♥

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Vauvaa (ja muutamia listoja) vaille valmista

Huh. Kylläpäs oli jotenkin pitkässä kuusessa tämän meidän yläkerran monitoimihuoneen remontin valmistuminen! Vaikka huone on talomme mittasuhteissa pieni (20m2), niin jotenkin tätä näperrellessä meni koko talvi... tosin tulihan sitä talven aikana puuhattua talossa paljon muutakin. Remppaväsymystä vissiin, mutta ei se mitään juuri nyt, kun meillä alkaakin oikein virallinen remppatauko! Kesän to do -listassa on muutama pakollinen ensi talvea helpottava homma, mutta mitään isompaa emme aio tehdä. Ellei joku hirveä inspiraatio iske vauvanhoidon lomassa :)

Jep, asiaan. Saanko ylpeänä esittää: muutamia jalkalistoja vaille valmis monitoimihuone! Huoneen nimitys tulee siitä, että sitä käytetään etenkin talvisin olohuoneena ja lisäksi siitä tulee pian syntyvän lapsemme "Poikilon" huone.
Tämän ikkunapäädyn olettekin jo nähneet, mutta nyt siellä on "uusi" työpöytä. Pöytä siirrettiin yläkertaan minun työhuoneesta, täällä sille on enemmän käyttöä isännän tehdessä etätyöpäiviä ja talvisin tuossa on lämmin paikka vaikkapa ommella.
Rottinkinen ensisänky on jo pedattu valmiiksi pientä nukkujaa varten. Suunnitelmien mukaan vauva nukkuu yöt meidän kanssa samassa sängyssä ja tässä mahdollisesti päiväunia ja muita lyhyempiä pätkiä.
Liinavaatekaapin löysimme pitkän metsästyksen jälkeen tori.fi:n kautta Raumalta. Se on juuri sopivan kokoinen vauvan vaatteille ja tarvikkeille ja lisäksi sen korkuinen, ettei taaperoikäinen yletä televisioon.
Sitten tämä varsinainen uutuus; huoneen toinen pääty. Sieltä löytyy vauvan pyllynpesupaikka ja hoitopöytä tarvikkeineen.

Aioimme maalata vanerit kokonaan mustalla liitutaulumaalilla, mutta onneksi pari ystävää varoitteli, että menee liian synkäksi ja aloin ideoimaan jotain muuta. Idea vuoristomaisemaan löytyi Pinterestistä ja nuo vanerin väriseksi jääneet jutut keksin ihan itse. Musta osuus on liitutaulumaalia ja siihen saa Poikilo sitten aikanaan piirustella mitä haluaa. Tiedämme kyllä, että liitutaulumaalia saa nykyään sävytettyä mihin sävyyn vaan, mutta jotenkin sen pitää olla meille tuo musta.
Tilasin pyöreät matot tuttavalta jo useampi vuosi sitten ja niiden piti tulla keittöön. Keittiössä muuttui kuitenkin järjestys ja matot eivät koskaan sinne päätyneet. Nyt onneksi muistin niiden olemassa olon ja nehän ovat aivan täydelliset tänne!
Hankintoja on joutunut tekemään valtavasti vauvaa varten, mutta onneksi lähes kaiken on pystynyt ostamaan käytettynä. Olen myös ommellut paljon itse pienimpiä juttuja. Lisäksi olemme saaneet kavereilta runsaasti vaatteita ja tarvikkeita, joten siinä mielessä on ollut hyvä olla myöhässä liikenteessä, kun kaikilla muilla alkaa olla lapsiluku täynnä. Toki olisimme mielellämme hankkineet itsekin vauvan jo vuosia sitten, jos asia olisi ollut meistä kiinni.
Toisaalta juuri tämä hetki tuntuu niin oikealta ja ikäni (38v) ei ole ainakaan raskausvaivojen muodossa painanut yhtään, koska niitä ei ole ollut käytännössä lainkaan. Muutama hassu päivä meni kipeän selän / iskiaksen kanssa temppuillessa joskus pari kuukautta sitten. Nyt uskallan jo sanoa näin, kun laskettu aika on kahden viikon päästä (hui!). Remonttiakin olen tehnyt koko ajan, mutta hillitymmällä tahdilla kuin normaalisti. Suunnittelin, että viimeinen odotuskuukausi olisi ollut remonttivapaa, mutta tietysti remppa venähti. Nyt aion kuitenkin lepäillä ja nauttia viimeisistä hetkistä kun aikaa on vain itselle! 

Kuvasin tämän jutun tuoreeltaan juuri kun saimme huoneen valmiiksi tänä sunnuntai-iltana. Minulta meinasi loppua valo kesken, vaikka huone onkin ilta-auringon puolella. Niinpä ajattelin tehdä tästä sellaisen kunnon ennen-jälkeen pläjäyksen vielä ensi viikolla ja esittelen yksityiskohtia tarkemmin. Ehdin sitten sisustellakin hieman enemmän, nyt oli tosi kiire saada tämä näytille teille :)

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Neiti Kevät

Eli menisiköhän se ranskaksi Mademoiselle Printemps? Meillä oli tuossa keittiön päätyseinällä musta Mademoiselle keinutuoli, mutta tykkäsin siitä enemmän olohuoneen puolella. Luonnonvalkoinen Mademoiselle nojatuoli oli taas kokonsa puolesta parempi, mutta liian väritön keittiöön. Sitten tajusin tässä viikonloppuna, että senhän voi maalata!
Ja avot Mademoiselle Blancista tuli Mademoiselle Printemps uudessa mintunvihreässä värissään.
Sävy on sama Tikkurilan Lido kuin keittiön kaapistoissa.

Nuo meidän neitosethan ovat hankittu hyvin edullisesti. Tai itseasiassa keinutuolin olen saanut enoltani ilmaiseksi, kun bongasin sen heidän tallin ylisiltä, jossa se majaili yksi jalka rikkoontuneena. He olivat taas ostaneet sen kirpparilta puoli-ilmaiseksi tietämättä itsekkään sen hienosta alkuperästä.
Nojatuolia metsästin melkein kaksi vuotta Huuto.netistä, kunnes löysin sen tarpeeksi edullisesti. Maksoin siitä 180 euroa ja tämä taisi olla 11 vuotta sitten. En ole seurannut hintatasoa nykyisin, mutta veikkaan, ettei tuohon hintaan enää saisi..? Tykkään aina kehuskella sillä, miten halvalla tavaraa saa, kun jaksaa nähdä vähän vaivaa ;)
Uudet verhot ovat muuten siitä hauskat, että niistä löytyvät kaikki meidän keittiössä käytetyt värit, eli minttu, harmaa, musta ja roosa. Lisäksi niistä löytyy oranssi ja vaaleansininen, joita haluan lisätä keittiöön tehosteväreiksi. 

Keittiön uusia tapetteja koskevassa jutussa tuossa ikkunoiden välissä oli 50-luvun puinen kello, joka on menossa nyt kellosepälle. Taidan kuitenkin tykätä tuosta oranssista ja kevyemmästä kellosta sitä enemmän...

Senkin päällä on hiirenkorvilla olevia syreenin oksia ja lempikukkiini kuuluvia oransseja neilikoita. Molemmat ovat niin ihanan keväisiä!