torstai 10. huhtikuuta 2014

Uusia värejä keittiöön


Sitä täydellistä, isännän tekemää saareketta odotellessa (on maalausta vaille valmis) ehti iskeä taas keittiön sohva –ahdistus. Ehdotin taas sohvan pois viemistä keittiöstä, isäntä sanoi taas ei, nukuin yön yli ja keksin: uusi väri! Isäntä sanoi joo ja kun lupasin vielä maalata keittiön kiinteän kaapin häntä enemmän miellyttävällä sävyllä, oli tilanne miellyttävästi win-win lukemissa :)
Tässäpä tuo keittiön pääty ennen kaapin ja sohvan maalausta.
Ja tässä sen jälkeen.
Sohva oli ennen siis punainen, sen värisenä sen ostimme. Meidän olohuonehan on varsin punainen tapettinsa takia ja varmaankin sen takia vältän värin käyttämistä muualla. Punaisella saa minun mielestä helposti värimaailman tukkoon, sen vuoksi olohuoneessakaan ei ole enää juuri muuta punaista kuin ne kaksi tapetoitua seinää.
Maalasin sohvan vaalean siniseksi ja lopputulos on ihanan raikas. Tosin tuo sävy ei ole ihan sitä mitä hain, olisin halunnut vähän lämpimämmän sinisen... mutta näillä maalien hinnoilla saa luvan kelvata :) Nyt kun vielä saisi sohvaan takaisin sen vanhat pitkät jalat (vieläkin hävettää kun pakotin katkaisemaan ne), se olisi täydellinen! Isäntä on luvannut yrittää jossain kohtaa saada jalanpätkät takaisin, ne ovat kyllä tallessa. Patjaa en laita ainakaan vanhan mattopäällisen kanssa takaisin sohvan päälle, pitää ommella siihen joku ihanampi päällinen. Varustelukierre!
Kaapin maalaus oli siis kompromissi.
Entinen kirkas mintunvihreä ei ollut isännän mieleen ja kaappi oli joka tapauksessa maalattava uudelleen paneeleihin syntyneiden rakojen vuoksi. Päätimme kokeilla vanhahtavaa vaalean vihreää.
Onhan se seesteisempi, täytyy myöntää. Noita rakoja on pitkin keittiön puolipaneelia, pitää jossain vaiheessa tarttua pensseliin ja alkaa maalailemaan niitäkin. Puu siis kutistui ensimmäisen vuoden aikana todella paljon.
Tässä vielä toisesta suunnasta ennen kuva, sohva on Tempon suosikkipaikkoja.
Ja jälkeen kuva.
Minulla on muuten sellainen tunne, että keittiön tapetti menee ensimmäisenä vaihtoon. En tiedä milloin ja mitä tulisi tilalle, mutta joku siinä on mietityttänyt jo pitkään. Kaikki muut tapetit miellyttää edelleen suuresti. Ja parempi onkin miellyttää, näitä neliöitä ei ole varaa tapetoida parin vuoden välein!

Muuten minun aika on mennyt pihahommissa, olen siistinyt ryteikköjä sieltä sun täältä ja pinonnut klapeja. Huomenna onneksi sataa ja minun ylirasittuneet käsi- ja selkälihakset saavat levätä. Lauantaina on luvassa onneksi taas aurinkoa ja harvinaista hupia, lähden nimittäin isännän kanssa ihan Turkuun katsomaan suurta suosikkiamme, ruotsalaista indie rockabillyä soittavaa Fatboy bändiä livenä! Todella mahtavaa, toivon teillekin oikein mukavaa viikonloppua!

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Metsää ja puita

Terveiset metsurihommista! Kaadoimme viikonloppuna puita takametsästä, pois varjostamasta takapihamme takareunaa (olipas monta taka-alkuista sanaa). Homma piti tehdä jo vuosi sitten, mutta taisimme olla silloin niin kiireisiä keittiörempan kanssa, että se jäi.
Tässä näkymät takapihalta tältä aamulta, tuolla aidan takana on vielä aika paljon siivottavaa kun moottorisahasta meni terä kesken karsimis- ja pätkimishommien. Jälkeen kuvia oli yllättävän hankala ottaa, kun tuo syvyysvaikutelma häviää niin helposti, eikä tuota metsän reunan siirtymistä melkein kymmenellä metrillä taaksepäin tahdo kuvista erottaa.

Ennen kuvia näkee täältä, jutun kolmanneksi ja toiseksi viimeisestä kuvasta näkyy parhaiten noita puita ja risuja, mitä kaadoimme pois. Niissä näkyy tuon yläkuvan keskivaiheilla oleva kivikukkapenkki, josta voitte hahmottaa kuvakulmia.

Jutusta uudetkin lukijat pääsevät kärryille takapihan raivausurakasta, sieltä on kiskottu ja kaadettu melkoisesti kaikenlaista ylimääräistä.

Talomme näkyy nyt myös tonttimme vierestä kulkevalta metsätieltä, ennen tuossa oli sankka metsä edessä. Tuo kiviaita ja sen takana oleva pieni aukio on suosikkipaikkojani tontillamme, mutta niin kaukana talosta ettei sille ole muodostunut varsinaista käyttöä. Ehkäpä joku kota tms. oleskelupaikka olisi hauska tuohon.

Kaikki lepät, pajut ja haavat pinosin tanskalaisen maajussin innoittamana risuaidaksi ja karkailevan Tempo terrierin takia laitettu ankea verkkoaita häviää hyvin risujen edestä. Vielä mahtuu aitaan risuja ja runkoja, onpahan vaan kätevä aita tällainen kun ei tarvitse enää miettiä mitä tuolla roskapuulla oikein tekisi. Kaadettujen kuusien rungot menevät polttopuiksi.

Pihan tielle päin näkyvään reunaan on edelleen haaveissa vanhan ajan maalattu lauta-aita, mutta sellaista emme taida ehtiä ihan lähivuosina tekemään.
Teimme hepoille reilu kuukausi sitten uuden metsätarhan vanhan tarhan jatkoksi ja sitä laajennetaan pian tänne kaadetun alueen suuntaan. On sitten kiva takapihalta seurailla niiden puuhastelua. Voi kuinka nuo heppapojat viihtyvät tuolla metsässä, tekemistä riittää ihan eri tavalla kuin tasaisessa puuttomassa tarhassa! Tarkoitus olisi tehdä oikein iso metsähaka koko tuosta takametsästä, jota on vajaa hehtaari. Maasto on täällä todella kivikkoista, joten täytyy vielä tutkia metsänpohjaa tarkemmin käykö se hevosille.
Kuvassa näkyvä koivikkorinne pelloille päin on niin kivikkoista, ettei sinne voi hevosia laittaa ennen kaivinkoneen käyntiä, tarkoitus on laajentaa laidunmaita aikanaan myös sinne.

Hepat tallovat nopeasti polut metsään ja tasaisemmat alueet aivan lituskaksi, tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten maisema muuttuu noiden ekometsureiden toimesta!

Ekoilusta tuli vielä mieleeni kehua kuinka pieneksi olemme saaneet sähkönkulutuksemme. Meillä lähtee aina maaliskuun alusta uusi sähkövuosi käyntiin ja nyt menneenä kautena kulutimme sähköä ennätys vähän; 14 000kWh! Ottaen huomioon, että lähdimme kolme vuotta sitten 40 000kWh:n lukemista liikenteeseen, on pudotus ihan huima. Lisäksi asumme nyt kolme kertaa isommalla alalla kuin tänne muuttaessa ja nekin opettajan huoneiston tilat, joissa alunperin asuimme ovat ylläpitolämmöillä.

Kyllä niitä klapeja siis kannattaa vaan kantaa ja takkoja poltella :) Tuossa pihalla on taas isot kasat ensi vuoden klapeja odottamassa pinoajaa... Vielä kun pääsisimme joku vuosi siihen, että tekisimme polttopuut omasta metsästä, niin lämmittäminen olisi ihan ilmaista. Nyt mennään vielä valmiilla ostoklapeilla, joita paikallinen maanviljelijä meille myy.

Lopuksi vielä vähän väriä näiden haaleiden kevätkuvien piristykseksi uudesta ovikranssista, jonka viime viikolla näpersin. Aurinkoista viikon alkua!

ps. Saimme hirsimiehen varattua elokuun alusta tänne hommiin, saadaan luultavasti koko lopputalo hirsien osalta kuntoon kertaheitolla! Mahtavaa!

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Hyvin suunniteltu..

..on puoliksi tehty? Puuhastelin tässä eräänä päivänä takapihalla ja katselin tuota ah niin keskeneräistä eteläseinää.

Tätä on nyt katseltu yli kaksi vuotta, alkaa jo riittää. Aloin miettimään miten kiva takapihalla on oleskella sitten kun seinä ja muut siihen liittyvät asiat ovat valmiina.

Sitten pitikin tulla jo sisälle photoshoppaamaan, ettei tarvitse ihan pelkän mielikuvituksen voimalla tehdä remppaa. Tässäpä sellainen tavoitekuva ensi kesälle:
Ai että minä tykkään photoshopata! Piirustelin kuvaan myös tulevat rappuset, niiden ylätasoksi tulee varastosta löytyvä opettajan kateederi (eli koroke). Kiinnitätte ehkä huomiota tuohon hassuun koppiin rappusten vasemmalla puolella..? Se on ilmalämpöpumpun oma mökki, malli on saatu vanhasta uimakopista. Tajuttiin joskus viime syksynä, ettei pumpulle tarvitse tehdä mitään tylsää koteloa ja olikohan isäntä sitten kun keksi uimakopin malliksi. Innostuin asentamaan myös uudet rännit ja liuskekivet portaiden ympärille :)

Olisipa jo kesä!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Rumaa ja kaunista

Ihana ilta-aurinko, ensimmäisen kuvan pitää olla nätti :)
Saimme poistettua tänään kaikki loput seinien peltilevyt ja aika karua jälkeähän sieltä alta löytyi. Toissapäiväinen pohjoissivu oli hyvässä kunnossa verrattuna näihin muihin seiniin...
Kaikista ikävin löytö oli vähän liiankin tuttu muurahaisinvaasio hirsiin, tässä uudessa löydössä näillä oli oikein pesä tuossa pellin ja seinän välissä!
Hirsiä tyypit ovat nakertaneet niin syvälle, ettei edes uskallettu kaivaa ihan kaikkea lahoa pois.
Nyt voisi sanoa, että julkisivu on surullisessa kunnossa, mutta eipä se oikeastaan haittaa yhtään! Talo tulee kyllä kuntoon ja hienoksi, kaikki on korjattavissa olevia asioita.
Ilta-aurinko paistoi melkein niinkuin kesällä ja keväinen ilta on lupauksia täynnä. Päällimmäisenä on hyvä mieli siitä, miten aikaisin ulkoremppa päästiin aloittamaan tänä vuonna, tässähän ehtii vaikka mitä, jos kesä ei ole kamalan sateinen!

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Ulkoremppaa maaliskuussa

Tämä on kyllä monien mahdollisuuksien talvi... Ei niinkään perinteisten talviharrasteiden osalta, mutta esimerkiksi talon ulkoremontin voi aloittaa jo nyt. Ja mehän vähän aloiteltiinkin!
Ollaan varailemassa hirsimiestä ensi kesän hommiin ja aloitimme tänään poistamaan noita mainioita "peruskorjauksen" yhteydessä laitettuja peltejä talon alaseinistä selvittääksemme hirsien kuntoa.
Ehdimme poistaa ne pohjoisen sivun osalta ennenkuin alkoi satamaan. Kyseisellä sivulla on minun työhuone kuistin vasemmalla puolella ja eteinen, joka on suurimmaksi osin kuistin oikealla puolen.

Laudoitus oli melkoisen lahoa peltien alta ja näyttää siltä, että alin hirsikerta menee vaihtoon koko seinän osalta. Emme ole tästä mitenkään järkyttyneitä, osasimme kyllä varautua siihen, että pohjoinen puoli on huonommassa kunnossa kuin eteläsivu. Yläreunassa olevista sivuista löytyy "Remonttitiivistelmä 2011-2013", sieltä näkyy missä kunnossa eteläseinä oli ennen hirsien vaihtoa. Siellä pahimmat lahot löytyivät kellarin katoksen alta ja sen ikkunan kohdalta mihin tuli pariovet, muuten seinä oli ihan normaalissa kunnossa ikäisekseen.

Nämä peruskorjaukset on kyllä olleet aivan omaa luokkaansa... Ulkovuorauslaudat ovat varmasti olleet lahonneita jo ennen korjausta, koska talon kivijalka on ulompana kuin seinä. Ratkaisu ongelmaan on ollut seinän alareunan pellittäminen. Siellä on mukavasti laho saanut levitä pellin ja sisäpuolen mineraalivillan ja muovien välissä. Puukko upposi hirteen helposti...

Juu, mutta eipähän tarvitse ihan heti päättää sitä eteisen tapettia, näiden seinien hirret on saatava ensin kuntoon. Voi olla, että taloa joutuu tunkkaamaan ylöspäin, joten seinien sisäpuolelle ei kannata laittaa mitään uutta materiaalia ennen korjauksia. Lastulevyt, villat ja muovit kyllä puramme pois heti kun ilmat lämpenee, niin kosteus pääsee haihtumaan seinistä joka suuntaan.
Ensi kesänä tai viimeistään sitä seuraavana on koko talon hirret käyty läpi ja seuraavat 100 vuotta meneekin paremmin uuden tippalaudan ansiosta. Kuva ensimmäisestä laittamastamme tippalaudasta ja ensimmäisestä valmiista seinästä yllä ja siihen liittyen vielä yksi juttu koskien talon julkisivua:
Isäntä sai matkoillansa inspiraation Vaasan rautatieasemasta ja alkaa olla sitä mieltä, että pari vuotta sitten valitsemamme sininen Utu onkin huono valinta vuorilautoihin. Harkitsemme tällaista harmaanvihertävää sävyä niihin, joka olisi enemmän perinteinen kuin tuo Utu. Uulan kartasta löytyy muutama sopivan oloinen valmis sävy. Olen vielä tässä vaiheessa valmis värin vaihtoon, koska hankalimmat paikat ovat maalaamatta, eli lähinnä henkilönosturia vaativat kohdat. Olisi taas kiva kuulla teidänkin mielipiteitä!
Päällimmäisen beigen lateksimaalin alla on hieman punertava luonnonvalkoinen maali, joka on todella lähellä valitsemaamme 1/4 Pellavan sävyä. Oli hauska huomata, miten ihan vahingossa valitsimme talossa jo aiemmin olleen sävyn. Pellava siis pysyy, samoin Vadelmalla maalatut ovet.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Taimihyllykkö ja lapsuuden aarre

Jatkona toissapäiväiseen juttuun kuvasin eilen tekemäni taimihyllykön. Nauhakannattimiin sain idean tuon jutun hyllystä, tässäpä siis toinen näppärä hyllyvinkki jakoon!
Ostin tuota kivaa nauhaa varmaan vuosi sitten ja olen yrittänyt laittaa sitä vaikka minne, nyt vihdoin löytyi käyttökohde. Sopivan pituista pohjamaalattua lautaa löytyi myös varastosta, joten hyllykkö oli nopea tehdä. Lisäbonuksena koko järjestelmä pysyy kiinni kahdella ruuvilla, joiden reiät eivät näy mihinkään ikkunalistan yläreunasta.

Laitoimme eilen äidin kanssa tomaatin ja kurkun taimet tulemaan, tästä se puutarhakausi taas lähtee käyntiin. Taimilla on hyvä paikka kasvaa tuossa eteläikkunalla.

Alimmalta hyllyltä löytyy minun lapsuuden aarre, isän puolen mummolasta saamani peltirasia. Rasia on ollut minulla niin pitkään kuin jaksan muistaa ja tosi tärkeä. Ja kaunis. Nyt siinä ovat loput siemenpussit odottamassa vuoroaan.

Onpas mahtava auringonpaiste tänään, en muista milloin täälläpäin olisi viimeksi paistanut. Toivottavasti paistaa siellä muuallakin!

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Pientä piristystä


Blogissa on viime aikoina liikuttu niin isojen uusien asioiden parissa, että on kiva näperrellä välillä jotain pienempää.
Keittiön nurkkaan on ilmestynyt tee- ja kahvihylly huoneentauluineen. Kuvaaminen oli melkoisen haastavaa tässä keittiön pimeimmässä nurkassa...
Tein taulun vanhasta tarjottimesta. Spraymaalasin sen kuparilla ja mustalla, tussailin yksityiskohdat ja tein tietokoneella tekstin kehyksineen. Taulussa oleva teksti on meille laadukkaan espresson juojille täyttä totta. Minulla oli taannoin varsinainen länsimaisen ihmisen kriisi, kun jouduin juomaan latteni kaksi viikkoa ilman vaahdotettua maitoa vaahdottimen rikkouduttua :) Tuntuu niin typerältä, mutta kahvi ei vaan maistunut samalta vaahdottoman maidon kera... Kahvimaito on luonnollisesti punaista, eikä mitään kurrimaitoa.
Hylly on maailman helpoin diy kapistus, malli löytyi tammikuun Avotakasta. Leikkasin puoliksi vanhan vyön, tilasin isännältä laudan pätkän ja laitoin vyön puolikkaat seinään näteillä verhoilunauloilla. Aion tehdä idätyshyllyt keittiön ikkunaan samantyyppisellä systeemillä, tänään täytyykin laittaa tomaatin siemenet tulemaan.
Keittiön ikkunalla piristää hankkimani neilikat ja äidin antama kevätesikko, nyt harvinaisen valkean maiseman edessä. Tänään sataa lunta, täällä ei ollut sitä enää juuri ollenkaan vanhastaan. En puhuisi kuitenkaan takatalvesta, kun nythän ON vielä talvi, vaikka erittäin kummallinen se on ollut.
Neilikkakimpusta riitti kukkia myös eteistä koristamaan.
Reipasta viikonalkua!