perjantai 30. marraskuuta 2012

Eteinen osa 1/2

Nyt seuraa tämän bloggaajan (ja toiv. myös lukijoiden) herkkuhetki: ennen-jälkeen kuvaraportti! Tällä kertaa kohteena siis eteisemme ja tarkemmin ottaen sen kolmannes, toinen pääty on vailla kunnollista lattiaa. Ja tästäkin melkein valmiista osuudesta puuttuu kattolistat, ne on joku joskus pöllinyt koko talosta. Kutakuinkin kaikki muut listat olivat tallessa erinäisissä varastoissa, mutta kattolistoja ei löytynyt yhtään ainoata kappaletta... toivottavasti on mennyt edes tarpeeseen!

Mutta sitten asiaan:
Tässä ennen –kuva, ehdin jo tuolta päästä repiä pari levyä pois, kun muistin ottaa kuvat. Oli aikamoinen into päällä :) Lastulevyä oli seinissä ja lattioissa, lattialevyjen päällä liimattu vihreä linoleumi.
Sama näkymä nyt. Lautalattia oli säilynyt melko ehjänä, muutama kirveellä ”tasoitettu” kohta löytyi, pari piilossa mattojen alla ja yksi näkyy tuossa oven edessä, siinä on nyt valkoista massaa. Hirsiseinät maalasin Uulan kalustemaalilla, jonka totesimme aivan liian ohueksi sen varsinaiseen tarkoitukseen. Tähän hommaan maalissa oli juuri sopiva peittävyys.
 Toiseen suuntaan ennen -kuva.
Levyjen alla oli muuri, jonka rappaus oli osittain irti. Innostuin irrottelemaan sitä enemmänkin ja tuo tiiliseinä on niin nami! Saattaa olla, että rapsuttelen loputkin rappaukset joskus pois, nyt tuo seinä on aavistuksen liian rossomainen, mutta ei ahdista niin paljoa, että jaksaisin alkaa tuohon pölyiseen hommaan uudestaan. Jätimme toisen koulun vanhoista naulakoista pois, siihen kerääntyi vaan liikaa tavaraa ja toisaalta emme raaskineet peittää tuota tiiliseinää.
Iltahämärissä otettu huono kuva päädystä ennen remppaa, vasemmalla kammarin ovi ja oikeasta ovesta mennään työsaliin.
Pääty nyt. Eteisen toinen pääty on myös maalattu mustaksi ja nuo mustat jalka- ja ovilistat yhdistävät päädyt hauskasti toisiinsa.
Ikkunaseinälle eli ulkoseinälle emme tehneet vielä mitään tässä vaiheessa, siinä on nuo ankeat vaaleanpunertavat lastulevyt. Ei millään uskallettu purkaa levyjä + villoja talvea vasten, jos seinästä löytyy lahoa ja muurahaisten syömiä reikiä olohuoneen malliin.
Erityisen ylpeä olen tästä keksimästäni naulakosta! Löysin pari hetekan jalkaa jostain tontilta ja aika pian aloin muovaamaan päässäni niistä henkarinaulakkoa. Remontin edetessä keksin jonain yönä tuon seinään kiinnistyssysteemin, josta olen aivan tosi ylpeä, siellä on ruuvit mustaksi maalatun kakkoskakkosen sisällä piilossa.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on tapetoida ja puolipaneloida tuo ikkunaseinä (nykyiset levyt/muovit/villat ensin pois ja Remonttileijonaa tilalle) ja maalata lattia mahdollisesti harmaa-valkea ruudulliseksi. Lähitulevaisuudessa putkihärdellin purkaminen toisesta päästä ja uuden lattian rakentaminen sinne. Palaamma asiaan!
Reipasta viikonloppua täältä tuulen, muttei tuiskun keskeltä!

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Arvonta ja kuusi kesäkuvaa


Jee, nyt on 200:n lukijan raja mennyt rikki ja sen kunniaksi on mukava arpoa jotain teidän lukijoiden kesken. Haluan tietää, mitkä ovat kaksi lempiväriäsi sisustusasioissa ja kun vastaat kommettilootaan, osallistut Lucky Number 7 harlekiinityynynpäällisen arvontaan. Valmiita tyynynpäällisiä näet tästä ja voittajalle teen harlekiiniruudullisen päällisen lempiväreilläsi ja koonkin saa valita; joko 50x50cm tai 40x40cm. Vastausaikaa la 15.12 klo 0:00 asti!
Hoidan tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kuvakollaasi on Mun tekemän haastama kuusi kuvaa kesästä.
Kollaasissa on kaksi kuvaa jokaiselta kesäkuukaudelta, helpotin haastetta valitsemmalla kuvani kännykkäotoksista. Kuvia katsoessa tuli ihan kummallinen fiilis, että noin hienoko se kesä sittenkin oli, mutta sitten tajusin, että enhän mä ole tietenkään mitään kuvannut sadepäivinä :)
Ensi viikolla saatte myös lupaamani ennen-jälkeen eteisjutun osa 1/2, siellä on nyt listoja vaille valmista, siis siellä ehjän lattian päässä!

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Viileimmät (joulu)koristeet ikinä

Eteisessä on lattia edelleen levällään ja putkimies ei vastaa puhelimeen, mutta mitäs me siitä! Luulen, että noista putkihommista voisi selvitä itsekin kun vähän perehtyy, eihän se mitään ydinfysiikkaa ole ;)
Esittelen tässä kahden kaverini teettämät loistavat jouluiset koristeet, joista tämä koko eteisremontti sai alkunsa. Olin ihan liekeissä kun nämä koristeet julkistettiin ja aloin miettimään, mihin voisin ne laittaa.
Keksin ripustaa ne kuparisprayllä maalattuun oksaan, siinä ne pääsevät hienosti esille. Mielestäni koko talostamme ei löytynyt sopivaa seinää asetelmalle ja ajattelin pikarempata tuon nurkan, missä koristeet nyt roikkuvat. No ”pika” remontin tuloksista olette jo lukeneet parissa aiemmassa postauksessa, ei siitä tällä erää enempää...
Edelleen olen liekeissä noista koristeista ja myös tuosta meidän eteisestä niin kesken kuin se onkin. Eteisen musta-valkoinen väritys on saanut minut villin trendikkääksi, ostin eilen jopa lampaantaljan somistamaan mustaa Mademoiselle keinutuolia :)
Jos tekin olette tulessa, yhteystiedot löytyvät tältä facebook sivulta, näitä on rajoitettu erä myynnissä.
Minä lähden tästä tutkimaan putkien syvimpää olemusta, kiitos teille kaikille kannustavista sanoista edelliseen postaukseen liittyen! Kyllä tämä tästä!
ps. Lämpimästi tervetuloa kaikki uudet lukijat, teitähän tulee joka päivä lisää! Taidan järjestää arvonnan kun 200 tulee täyteen :)

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Jos se ois helppoo...

...tämä olisi mahtava ennen-jälkeen raportti upeasta eteisestämme. Mutta kun se ei ole, lattia tarjosi sellaisen yllätyksen, että pieni pikaremontti venähtää vähän isommaksi.
80-luvun putkiremontissa oli tuhottu neljännes muuten hyvin säilyneestä lautalattiasta ja tarvitsemme nyt putkimiehen apua putkien katkomisessa, että saamme paikattua lattian. Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin: eteinen on ollut tosi kylmä tila ja nyt alkoi selvitä miksi. Näiden putkisäätöjen kohdalta puuttuu tosi paljon eristettä ja lisäksi lattian ja seinän välistä fuskaa myös. Nyt saamme ainakin vähän parannettua tilannetta.
Kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen! Seinät ovat nyt valmiina ulkoseinää lukuun ottamatta, sen vuoro on ensi keväänä. Ja voin kertoa että eteisessä näyttää tuosta lattiakatastrofista huolimatta miljoona kertaa hienommalta kuin ennen. Pitäkää peukkuja, että saadaan putkimies paikalle ja se loppuraportti tänne blogiin pian!

perjantai 2. marraskuuta 2012

Fiilispohjalta: eteinen

Tämä viikko on mennyt ihan toisin kuin kuvittelin; aloin nimittäin remontoimaan eteistä joutessani, ihan tuosta noin vaan! Ensin minun piti rempata yksi pieni nurkka, sitten päätin tehdä koko pitkän seinän ja nyt päätimme repiä myös linoleumilevyt pois lattiasta viikonlopun aikana. Oikeastihan meidän pitäisi puurtaa keittiötä, mutta mennään fiilispohjalta ja fiilis sanoo eteinen :)

Tässä teille pieni maistiainen tulevasta, ensi viikolla vanha kunnon ennen-jälkeen raportti. Ahkeraa viikonloppua meille ja kaikkea kivaa teille!

maanantai 29. lokakuuta 2012

Onnistumisen riemua

Olen ihan älyttömän huono askartelemaan. Kaikki isot tee se itse -projektit ovat minulle lasten leikkiä, mutta sellaisessa pienessä ja nätissä näpräämisessä olen surkea, asiat eivät asetu kivasti ja kaikki osaset riitelevät keskenään. Onnekseni kuitenkin esteettinen silmäni on suht kehittynyt ja tajuan itsekin, että huonolta näyttää :)

Olen siis vältellyt askartelua viimeiseen asti, mutta kun löysin Porin teatterin puvuston poistomyynnistä supernätit luistimet, oli pakko tarttua toimeen! Tiesin heti, että haluan laittaa ne ulko-oveen koristeeksi, mutta pelkät luistimet roikkumassa naulassa olisivat olleet vähän liian yksinkertainen ”koriste”. Otin esille kaikki ovikranssia varten hankkimani koristeet ja tadaa, minä onnistuin! Ihan ite, katsokaa vaikka:
Muistanette muutaman viikon takaisin kirjoitukseni ison talon ongelmasta, eli monista sisäänkäynneistä ja kävijöiden osumisesta lähes aina väärälle ovelle. Jutussa esitellyt ratkaisut eivät olleet ihan toimivia, nyt siellä väärällä ovella on lappu, että turha koputella tähän ja lisäilin vielä nuolia pääovelle päin pariin paikkaan.
Pääovelle piti vielä laittaa kolkuttimeen tällainen viesti, kun kolkutin on vain koriste, eikä kuulu sisätiloihin kuin tuurilla. Matkalaukun nahkainen nimikointi lappu löytyi vintiltä ja siinähän sille on oiva paikka.


Tunti näiden kuvien ottamisen jälkeen harjasin portaat ja rikoin tuon lasipullon missä oksat ovat... pieni näprääminen ei tosiaankaan ole minun heiniä, liian suuret linjat! Pullon pystyi kääntämään vielä toisinpäin, niin että reikä jäi seinää vasten, mutta pilallahan se on kun minä tiedän että se on rikki. Argh!
Mutta luistimet, ne ovat kauniit. Googletin tuon Wiener Eisrevuen ja kyseessä on itävaltalainen vuosina 1949-71 toiminut suosittu jääshow. Voi mitähän kaikkea tarinoita nuokin luistimet voisivat kertoa!
Kuva: evapawlik.npage.at

maanantai 22. lokakuuta 2012

Yhteistä hyvää ja huurteista kauneutta

Meillä oli perjantai-iltana Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksen elvyttämiskokous. Itse emme olleet koollekutsujina, mutta kun kysely toiminnan aloittamisesta tuli postilaatikkoon, tarjosimme olohuonettamme isompien kokouksien pitopaikaksi ja sen vuoksi aloituskokous oli täällä.
Paikalle tuli kolmisenkymmentä kylätoiminnasta innostunutta kyläläistä ja päätimme siis aloittaa toiminnan uudestaan, mikä on mahtava juttu! Minut valittiin toimikuntaan ja rahastonhoitajaksi, olen oikein otettu tästä luottamuksen osoituksesta. En ole ikinä ollut mukana minkäänlaisessa yhdistystoiminnassa, enkä edes käynyt koskaan taloyhtiön kokouksessa, joten olen ihan ummikko näissä jutuissa. Mutta innostunut ummikko kylläkin :) Jännää nähdä mitä toimintaa saamme aikaiseksi kylälle.

Alla kuvakollaasi tältä aamulta, pakkasta oli kolme astetta ja täysin pilvetön taivas. Viimeksi mainittu on ollut niin harvinaista herkkua, että fiilis oli heti aamusti korkealla ja kuinka kuura kaunistaakin kaiken... Jopa mutaiset hevostarhat!
Pihaan tulee paljon valoa elokuun lopussa harvennetun metsän ansiosta. Metsässä on vielä niin paljon maansiirtotöitä, etten ole Virallista ennen-jälkeen raporttia siitä tehnyt.
Raportin jäädessä ensi kesälle, laitan kuvan, josta näette miltä pihassa nyt näyttää. Kaadetun metsän pohja on aivan kamala ryteikkö, joka tässä kuvassa ei näy, koska jää pihaa alemmaksi. Tarvitsemme siis miehen ja kaivinkoneen tekemään siitä nätimmän, kannot ja kivet eivät enää meidän käsivoimilla nouse. Teille lukijoille uusi kohde lienee vanha sauna, joka näkyy nyt pihaan. Sauna on käyttökelvoton, mutta perusrakenteiltaan melko ok. Siitä tulee vielä jotain kivaa joskus :)
Rapsakan syksyistä viikkoa kaikille!

maanantai 15. lokakuuta 2012

Kausikeinovaloa

Eilen oli siitä ihmeellinen päivä, ettei satanut tippaakaan! Kuten ehkä olette uutisista kuulleet, tänne Satakuntaan sekä Pohjanmaalle on saatu vettä viime aikoina ihan urakalla, eli alkaisi jo riittää... no tänään ripottelee taas ja uutta rankkasadevyöhykettä odotellaan illaksi, höh. Periaatteessa kuitenkin tykkään syksystä paljon ja viikonloppuna muistin pitkästä aikaa miksi, kiitos eilisen!
Ostimme lauantaina kausivaloja (kuten ainakin minä niitä nimitän) pihaa somistamaan ja niin paljon ne piristävät tätä pimeyttä, että tekisi mieli hankkia lisääkin. Meidän varsin huono ulkopistorasia kapasiteetti kuitenkin estää täydellisen hurahtamisen eli mennään nyt näillä. Mitenköhän pärjäsin viime talven ilman mitään valoja, kummallista?!
Pääovea koristaa iso lasipullo ja metsästä napattu oksa valoineen.
Laitoin ovikoristeeseen huurteisia marjoja viimejouluisesta kukka-asetelmasta.
Piharakennus sai aiheeseen sopivat tallilyhdyt.
Kyllä on tunnelmaa!
Ja saunan oveen laitoin lisää huurteisia kestomarjoja kranssin muodossa.
Minun puolesta pakkaset saisivat tulla ja tämä tympeä vesisade loppua, kiitos!

torstai 11. lokakuuta 2012

Eurolla!


Tänään melkein paistaa aurinko tai no ei ole ainakaan säkkipimeää ja pääsin vihdoin kuvaamaan pari viikkoa sitten ostamani maton. Olin ystävieni kanssa Porvoossa kirppiksillä ja ostin tämän hyväkuntoisen, ison ja kauniin villamaton neljällä (!) eurolla. Myyjä olisi myynyt sen eurolla, kun heitin summan ihan vitsinä hänen kysyessään paljonko matosta maksan! En kehdannut niin halvalla mattoa viedä ja kaivoin lompakosta kaikki kolikot mitä löytyi :)
Samalla näette vähän miltä vierashuoneistossa nyt näyttää, matto löysi siis paikkansa sieltä. Sitten joskus kun remontti sinne asti yltää, haluaisin huoneiston tyyliksi muodostuvan sellaisen slaavilaisen, tumman ja runsaan boheemityylin. Murrettuja, mustaan taittuvia värejä; munakoiso, tumma petrooli, okrankeltainen, oliivinvihreä, tummanpunainen... Siis jotain sellaista mitä en ole koskaan tehnyt ja tunnelmaltaan ihan omanlaisensa verrattuna muuhun taloon.
Nykyisistä kalusteista melkein kaikki menevätkin tyyliin oikein hyvin, tummat tapetit, hirsiseinä, tumma lattia ja rönsyilevät kattovalaisimet sekä esineet luovat lopullisen ilmeen... Sitten joskus.
Eurolla löytyi myös tämä vessan lamppu Porista, ihan ehtaa 50-luvun kamaa lasikuuppineen! Kirppikset rules!

tiistai 2. lokakuuta 2012

Ison talon ongelmia


Isossa talossa on ihanaa asua, mutta on siinä välillä ongelmansakin. Yksi vallitseva ongelma on se, että vieraat ja satunnaiset kävijät (kuten lähetit) ovat jatkuvasti väärän oven takana kolkuttelemassa.

Mehän itse käytämme tätä pääsisäänkäyntiä ja minun mielestäni se on niin selvästi pääsisäänkäynti, ettei siitä voi erehtyä. Se on ainoa koristeltu sisäänkäynti ja siinä on tuplaovetkin.
No se on vain minun mielipiteeni koska arviolta 70% tulijoista menee kolkuttelemaan opettajan asunnon ovelle (alla olevassa kuvassa talon oikealla sivulla). Sekaannukset ovat luonnollisesti täysin turhia ja koska minun koristeluyritykset eivät ole tuottaneet tulosta, tein talon nurkalle opastekyltin liiteristä löytyneestä tarjottimesta ja sähkölankatekstistä.


Siitä tuli oikein kiva, mutta kun peruutin pihatielle, eihän siitä saanut mitään selvää kauempaa...
Siispä roudasin sivutien tukkeeksi pari isoa kukkaruukkua, jokohan noilla tulisi selkeämpi viesti..?
Pääsisäänkäynniltä löytyy nimittäin myös ovikello, joka helpottaa ovella asiointia suunnattomasti.
Kaverilta saatu kolkutin on oikein hieno, mutta sen ääni ei kantaudu tarpeeksi hyvin sisätiloihin, joten jouduimme nöyrtymään nykyajan tarjoamalle ratkaisulle, langattomalle ovikellolle.
Tein sähkölangasta myös ”pim pom” tekstin, jonka olisin halunnut installoida ovikellon kytkimen yhteyteen, mutta se ei istunut siihen millään. Nyt se on sitten ovikranssissa aika hassusti, mutta jotenkin hyvästi silti :)

Noista sähkölankateksteistä pääsen aasinsillan kautta ennakkomainostamaan omaa nettikauppaani, josta tuon tyyppisiä tuotteita löytyy. Kauppa on jo olemassa, mutta haluan tehdä sinne vielä muutaman tuotteen lisää ennen täällä julkistamista. Suuri julkistus on kuitenkin luvassa vielä tällä viikolla, jännää!

torstai 20. syyskuuta 2012

Täpinöissä –synkkyyksistä suosikeiksi


Nyt on kuulkaas tämä emäntä niin tyytyväinen aikaansaannoksiinsa, ettei malta oikein kirjoittaakaan mitään! Antaa siis kuvien puhua puolestaan, kyseessä on eteisestä olohuoneeseen muuttaneen kaapin ja sen naapurikulman pianon maalausprojekti.
Tältä synkät kaverit näyttivät ennen.
Ja tältä ne näyttävät nyt!
Toisesta suunnasta, niin mahtava kokonaisuus pöydän ja penkkien kanssa koko nurkkaus, värit ja kemiat pelaa.
Kaappi on isännän aikanaan hankkima täysipuinen intialainen komistus, josta kyllä tykkäsin, mutta sen synkeä väritys ei ollut mieleeni. Neljän vuoden (!) epäsäännöllisen tinkaamisen jälkeen sain vihdoin ja viimein luvan sen maalaukseen ja tämän lupauksen myötä kaappi pääsi ykköspaikalle olohuoneeseen eteisen nurkasta.
Maalasin sen tutulla ja turvallisella puolihimmeällä Helmi kalustemaalilla kertaalleen, jonka jälkeen hion sen kuluneen näköiseksi. Kaappi näytti jotenkin tosi pöljältä ilman kulutuksia.
Ylähyllyn takaosan päällystin tapetilla, alahyllylle pitäisi löytää myös tapetti. Laitoin hyllylle häälahjaksi saadut viinilasit sekä omat suosikkini, Samin mummon liköörilasit.
Tontiltamme kaatopaikalta löytynyt peili kuuluu myös suosikkeihini, sen edessä on Samin ukin kalvosinnapit kotelossa.
Pianon maalaus olikin sitten isompi urakka. Valkoista kalustemaalia meni neljä kerrosta ennen kuin tummaksi petsattu pinta peittyi.
Ruudut maalasin käsivaralla niin, että piirsin ruudukon lyijykynällä ensin ja sitten taiteilijapensselillä mustat ruudut pariin kertaan. Välissä korjailin pahimpia mokia valkoisella maalilla.
Uijui, nyt menen olohuoneeseen ihastelemaan vielä kätösieni tuotoksia, tästä näkymästä ei meinaa saada tarpeekseen :) Menossa on myös suihkukopin pikaremontti vessan innoittamana, joten pysykää kuulolla!

torstai 13. syyskuuta 2012

Varsinainen maalauskesä

Kesä meni maalausilmoja odotellessa, kunnes elokuun puolessa välissä tajusin sen olevan kohta ohi. Eipä silloinkaan montaa sateetonta päivää ollut, mutta jotain sain sentään maalattua ja nyt talo on pikkuisen nätimpi myös tuonne tielle päin.

Paraatipuolella on kaikkein näteimmät sisäänkäynnit yksityiskohtineen ja tietenkin tuo yläkerta hienoilla ikkunoilla. Maalasin sisäänkäynnit ja alakerran ikkunanpielet lukuun ottamatta oikeassa kulmassa olevia keittiön ikkunoita, jotka olen ovelasti rajannut kuvista pois :) Niiden ikkunoiden alta puuttuu ulkoverhous kokonaan, joten maalaaminen tuntui turhalta.
Tässäpä sisäänkäynti nro 1, siitä mennään sisään opettajan asuntoon:
Ennen
Pesun, korjauksien, maalauksen ja valaisimen vaihdon jälkeen.
Valaisin löytyi huuto.netistä, nyt pitäisi vielä löytää kaksi muuta jäljellä oleviin sisäänkäynteihin. Talon päätyynkin löytyi iso valaisin sieltä, jonkun korkeita paikkoja sietävän pitäisi käydä vaihtamassa se, nyt siellä on sellainen 80-luvun kodikas katuvalo... Mukava sininen hehku tulee koko pihaan, yöks.
Ja toinen sisäänkäynti, tästä pääsee yläkerran asuntoon ja tulevaan keittiöön.
Ennen
Jälkeen, valaisin asia siis kesken.
Tältä talo näyttää nyt tielle päin näiden maalattujen juttujen osalta. Pääväriä ei päästy testailemaan, mutta sen verran ollaan valaistuttu asiasta, että vitivalkoista tästä talosta ei sittenkään tule. Tuo vanha väri istuu sen verran kivasti näiden uusien kanssa, että uusi väri tulee olemaan vain hieman vaaleampi.
Minulla on menossa pari kivaa maalausprojektia parhaillaan sisällä, toivottavasti pääsen näyttämään valmiita juttuja ensi viikolla!