torstai 29. maaliskuuta 2012

Olohuone: nyt ja vuosi sitten


Tadaa! Nyt seuraa ihka ensimmäinen ennen/jälkeen juttu kokonaisesta huoneesta! Eli esittelen teille seuraavissa kuvissa melkein valmiin olohuoneen. Listat puuttuu joka paikasta, sähköt on tekemättä (seinillä on erittäin rumat putkitetut seinän sisällä kulkeneet johdotukset) ja pari oviaukkoa puuttuu. Mutta mitäs me niistä, nautitaan siitä mikä on valmista!
Näkymä eteisen ovelta vasemmalle...
..ja oikealle. Hirsiseinään vasempaan reunaan tulee aukko keittiöön, tuon mustan kaapin vasemmalle puolelle.
Ja sitten seistään siellä keittiöön menevän aukon kohdalla ja katsellaan eteisen ovelle. Punaiseen nurkkaan pitäisi saada uusi takka ensi talveksi.
Näkymä samasta paikasta peräseinälle päin.
Äskeisestä zoomataan yksi lempinäkymäni huoneesta, tätä katson kun käännän päätäni vasemmalle tietokoneen näytöstä. Iki-ihanan Kiurujen yö tapetin tilasin puhelimitse Tapettitalosta Helsingistä, aivan mainion palvelun kera.
Tällaiselta täällä näytti melkein tasan vuosi sitten:
Hitaasti, mutta varmasti edetään matkalla hylätystä koulusta rakastetuksi kodiksi.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Muotiväreissä


Olohuone alkoi näyttämään kovin punaiselta, suorastaan ahdistavan punaiselta. Olimme hankkineet sinne paljon sattumalta juuri punaisia kalusteita ja kun vielä tapetiksi valikoitui punainen Kiurujen yö, väriä oli kerta kaikkiaan liikaa.
Punaisesta väristään joutui luopumaan pitkä pöytä ja toinen sen penkeistä ja kylläpäs raikastui! Pöytä on haalean vihreä ja penkki vanharoosa, aika keväiset pastellivärit siis.
Tässä tilanne ennen maalausta:
Toista penkkiä emme rohjenneet maalata, koska se on niin vanhan oloinen ja siinä on vain yksi maalikerros, ties vaikka alkuperäinen.
Penkki-kirjahyllyn päällisen romuromanttinen asetelma täydentyi perjantaiselta Kristiinankaupungin reissulta hankitulla S-kirjaimella ja autiotalon pihasta löytyneestä sinkkisankosta, josta tuli kukkaruukun koristepäällinen.
Osallistukaahan arvontaan ja loppuviikosta siis luvassa arvonnan lisäksi olohuoneen ”melkein valmis” kuvat!

torstai 22. maaliskuuta 2012

Blogi 1 vuotta!


Ensinnäkin kiitos kaikille lukijoille, teitä on paljon enemmän kuin ikinä osasin kuvitellakaan! Alun perin aloimme pitämään tätä blogia pitääksemme yli 300km:n päähän jääneet ystävämme mukana talon remontoimisen seuraamisessa. Ideana oli myös tarjota tyylillisesti hieman erilainen sisustusblogi sekä kertoa enemmän käytännön remonttitöistä. Monissa blogeissa kyllä remontoidaan, mutta harvoin löytää mitään kunnollista faktaa aiheesta. Meilläkin sitä faktaa on ollut vähemmän kuin alun perin haluttiin, mutta kokoajan panostamme remonttivaiheista kertomiseen.
Olen pysynyt sikäli aiheelle uskollisina, että en ole muutamaa juttua lukuun ottamatta kertonut täällä muusta elämästä kuin remontoimisesta ja sisustamisesta. Tunnustuksiinkaan en ole tästä syystä osallistunut, joten niitä lähetelleet älkööt pahastuko!
Sen verran voin sanoa, että vuosi maalla on ollut elämämme paras vuosi. Minä olen kotoisin pienestä savolaisesta kaupungista ja isäntä Helsingistä, eikä hetkeäkään olla kaduttu muuttamista tänne melkein keskelle ei mitään. Meillä ei ole tämän vuoden aikana tullut remppaväsymystä, ollaan tehty tätä niin verkkaiseen tahtiin. Ja hyvä niin, eivät nämä työt tästä mihinkään karkaa.
Jos teissä lukijoissa on niitä, jotka haaveilee maalle muutosta ja/tai vanhan talon remontoimisesta, niin voin suositella vilpittömästi. Ainakin silloin, jos olet työtä pelkäämätön, siedät asumista keskeneräisissä tiloissa, viihdyt kotona perheen kanssa ja rohkeuttakin tarvitaan. Kaksi ensimmäistä noista voi tietenkin unohtaa jos on niin paljon rahaa, että remontin pystyy teettämään ulkopuolisilla ;) Unelmat on tehty toteutettaviksi ja kerranhan täällä vain eletään!
Itselleni parasta blogin pitämisessä ja blogien lukemisessa on ideoiden ja tiedon jakaminen. Muilta bloggaajilta olen saanut kullanarvoisia vinkkejä aina kodinkoneiden hankkimisesta maalin värikoodeihin. Toivon, että itse olen myös antanut jollekin jotain, antaa hyvän kiertää!
Tästäpä pääsenkin arvontaan! Kaikkien seuraaviin kysymyksiin (molempiin tai jompaankumpaan) komenttilootaan vastanneiden kesken arvon tämän itse tekemäni naulakon:
Kuvassa oleva lintunen ei sisälly arvontaan.
Ja kysymykset kuuluvat:
1. Mistä aihealueista kaipaisit blogiimme lisää juttuja?
2. Suosittele minulle jotain blogia, jossa pääosassa värikäs, persoonallinen koti (voi olla muualtakin kuin Suomesta). Olisi kiva jos lunttaisit tuolta sivupalkista mitä jo luen.
Vastausaikaa ensi perjantaihin 30.3 klo 17 asti. Onnea arvontaan ja kiitos jo etukäteen vastanneille!

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Lähtölaskenta





Jep, tästä se taas lähtee, uusi huone, uusi remontti!
Eli vuoron saa keittiö, ensimmäiseksi teemme samat levytykset ja tilkitsemiset seiniin kuin olohuoneeseenkin. Sitten tapetoidaan, laatoitetaan ja paneloidaan, kunnostetaan vuoden aikana keräämämme vanhat kaapit ja sittenhän keittiö onkin jo valmis :) Toivomme itseltämme nopeampaa tahtia kuin olohuoneessa, huonekorkeutta on 70cm vähemmän ja neliötä puolet vähemmän. Jos työhönkin menisi puolet vähemmän aikaa seinien osalta..?
Aion raportoida edistymistä vaihe vaiheelta, on nyt jotenkin helpompi hahmottaa koko prosessi kun on yhden huoneen jo tehnyt.
Kaappien väriksi valikoitui ystävän avulla petroolinsininen, tässä viimeisin photoshoppailtu havainnekuva. Tästä kuvasta saa kummasti motivaatiota remonttiin!
ps. Myöhemmin tällä viikolla blogin 1-vuotis synttärit ja arvonta! Ensi viikolla vuorossa olohuoneen "listoja (ja vähän muutakin) vaille valmis" kuvat! Keksin koko ajan lisää mitä olohuoneessa voisi vielä tehdä ennen tuota postausta, joten kun nyt sanon, että juttu tulee ensi viikolla niin sitten se tulee juuri sellaisena kuin huone silloin on :)

torstai 15. maaliskuuta 2012

Kammari


Jätimme Jouluna taaksemme asumisen entisessä opettajan asunnossa ja edessä oli uuden makuuhuoneen ”etsiminen”. Vaihtoehtoina olivat tässä vaiheessa joko olohuoneen nurkka tai käytävän päässä sijaitseva entinen koulun kirjasto, joista päädyimme jälkimmäiseen. Makuuhuone on alun perin ollut osa käytävää ja ihan nerokkaasti lohkaistu siitä huoneeksi.
Huonetta ei ole vielä remontoitu, sitä odottaa samat toimenpiteet kuin olohuoneessa; kaikki lähtee pois pönttöuunia ja kattopaneeleita lukuun ottamatta. Seinät ovat siis lastulevyä ja lattialla on niin ihana (eli kamala) vihreä linoleumi. Nyt huonetta on vain siistitty, edellisellä omistajalla se oli varastona.
Sisustuksen haasteeksi muodostui huoneen kapeus ja parisängyn mahduttaminen. Sänky olisi ollut kiva laittaa poikittain huoneen päätyyn (huoneen leveys on 220cm), mutta perällä oleva pönttöuuni esti sen. Näin ollen vaihtoehtoja ei juuri jäänyt, eli sänky oli sijoitettava toista pitkää seinää vasten ja seinän puolella nukkuja (eli minä) joudun kömpimään öisille vessareissuille päädyn yli. No onneksi noita reissuja ei tarvitse tehdä joka yö!
Huoneen etuosassa on vaatekaapit ja pieni pukeutumistila. Nykyiset kaapit ovat talon lastulevykaapit, jotka maalasin vaaleansiniseksi. Niiden tilalle pitäisi löytää kunnolliset täyspuiset isot kaapit kohtuuhintaan.
Katossa olevat tikapuut ovat arvoitus, kukaan ei ole keksinyt niille mitään funktiota! Katossa ei ole luukkua ullakolle tms. järkevää selitystä. Mutta hauskat ne ovat, olkoot siinä :)
Remontin jälkeen lattia on lautaa (joka toivottavasti löytyy levyjen alta) ja seinille tulee tapetti. Tapetti vaihtoehdoista tällä hetkellä miellyttää Tapettitalon harmaan-valkoinen Bownet eniten ja photoshoppailin sen jo takaseinälle, ei hassumpi!
Tästä olisi tarkoitus tehdä talon ainoa pelkästään 50-lukua henkivä huone. 50-luku on minulle designin kulta-aikaa, mutta ilmeisesti sisustin joskus aiemmin kyllästymiseen asti pelkkää 50-lukua ja tätä nykyä se riittää pienemmissä erissä.
Päiväpeitteen ostin talvella Sokokselta, odotin sen tuloa alennukseen monta kuukautta ja kun hintaa laskettiin 20%, oli peitto minun!
Pikkuterrieri söpöilee...
Lukuvalaisimet tein Pentikin varjostimista, ne roikkuvat nauhoilla katosta ja ovat tuunattu niin ikään nauhoilla.
Polka Jamin julisteet ovat väreiltään täydelliset tähän huoneeseen ja miellyttävät kovasti tällaisten kissojen ja vanhojen takkojen ystäviä.


tiistai 13. maaliskuuta 2012

Sisäpuolinen lisäeristäminen Remonttileijonalla

Meille oli heti ensimetreiltä selvää, että tulisimme purkamaan talosta pois kaikki mineraalivilla- / muovikelmupaperointi- / lastulevyviritykset mitä kahdeksankymmenluvun viisaudessa oli kauniiden hirsiseinien peitoksi (ja osin tuhoksikin) ympäri taloa energiatehokkuuden nimissä viljelty. Samoin oli selvää, että ulkoseiniin täytyi kuitenkin asentaa jokin korvaava lämmöneriste, koska halusimme nauttia hirsitalon hyvistä puolista eli hengittävästä ja terveellisestä sisäilmasta, mutta emme kuitenkaan kärsiä vedosta ja kylmyydestä.

Internetin ihmeellistä maailmaa selatessa kävi aika pian ilmi, että perinne- ja ekologisen rakentamisen kannattajat suosivat omissa kohteissaan 22 mm Huokoleijonaa. Siihen suuntaan mekin kallistuimme. Huokoisen puulevyn käyttöä puolsi myös se, että sitä on käytetty jo vuosikymmeniä. Näin sen ominaisuudet ja käytettävyys on todistettu hyväksi ja kestäväksi. Saman asian puolesta puhui myös se, että huokoinen puukuitulevy on valittu useisiin Museoviraston suojelukohteisiin korjausrakentamisen ammattilaisten toimesta.
Muuton jälkeinen purkuhuuma ja rakennusvimma kuitenkin kokivat meillä lähes äkkikuoleman, kun törmäsimme viimeisen purettavan lastulevyn takana tulevaan arkkiviholliseemme, hevosmuurahaiseen. Niinpä olohuoneen ja keittiön sisäpuolinen rakentaminen oli jäissä noin puoli vuotta, aina viime marraskuulle saakka, kunnes saimme hirsiammattilaisen korjaamaan noiden pirullisten tuholaisten jäljet talomme eteläsivustalla.
Tämä osoittautui kuitenkin loppujen lopuksi lähes onnenpotkuksi, koska Huokoleijonan valmistajalta, Suomen Kuitulevy Oy:ltä (www.suomenkuitulevy.fi), oli hiljaittain tullut markkinoille uusi tuote, Remonttileijona. Olimme yhteydessä suoraan valmistajaan kysyäksemme heiltä neuvoa ja sieltä suositeltiin nimenomaan kyseistä tuotetta meidän kohteeseemme. Samalla kävi ilmi, että levyt valmistetaan Porissa Pihlavan tehtailla, joten kaiken muun hyvän lisäksi kyseessä on siis satakuntalainen lähituote.

Remonttileijona on 25 mm paksu huokoinen puukuitulevy, joka on 60 cm leveä ja 300 cm pitkä. Remonttileijona on kummaltakin pitkältä sivulta pontattu ja yksi levy painaa noin 15 kg. Eli levyä pystyy melko hyvin käsittelemään yksinkin. Levyssä on vaalea puoli sekä tummempi, kuviollinen puoli. Tätä tummempaa puolta kutsutaan ns. viirapuoleksi (valmistusprosessin mukaan) ja tätä viirapuolta suositellaan käytettäväksi pintapuolena.
Viirapuoli
Vaalea puoli
Seuraavassa kuvien kanssa, miten me teimme levytyksen.
 
Levyjen hankinta ja kotiinkuljetus
Levyjä myyvät rautakaupat toimittavat ne korvausta vastaan kotiisi, mutta mikäli vaalit euroja, niin voit kuljettaa ne myös itse. Ota kuitenkin huomioon, että yksi levy painaa noin 15 kg eli täysi paali, jossa on 90 levyä, painaa noin 1200 kg. Meillä kuitenkin pakettiauto jaksoi kantaa kuorman ihan hyvin.
Levyt täytyy tuoda sisään remontoitavaan kohteeseen tasaantumaan 2-3 vuorokautta ennen asentamista. Näin levyjen kosteus asennettaessa vastaa niiden tulevia käyttöolosuhteita.

Valmistelevat työt 
Katto-, jalka- ja ovilistat kannattaa irrottaa varovasti, jotta ne voi käyttää uudelleen. Siis mikäli ne edelleen vastaavat sitä ilmettä ja henkeä, mitä remontilla pyritään tilaan aikaan saamaan.
Meillähän oli valmistelevia töitä tehty jo hyvä tovi, mutta nyt kun levyjen asentaminen tuli ajankohtaiseksi, niin käytimme niiden tasaannutusajan lattian ja seinän sekä katon ja seinän välisten rakojen eristämiseen.
Täytimme lattian ja seinän väliset raot pintaansa asti ekovillalla, jota tuputtelimme rakoihin käsin. Apuvälineistä oivimmiksi osoittautuivat leveämmät ja kapeammat lastat.
Kun rako oli täytetty, niin asettelimme vielä seinän ja lattian kulmaan 15 cm leveää pellavaista hirrenvälinauhaa. Samaa nauhaa laitettiin myös katon ja seinän väliseen rakoon.
Samaista nauhaa käytettiin myös seinien väliseen kulmaan. Remonttileijonan valmistaja suositti käyttämään kulmissa paperointia (n 1 m kummallekin puolelle yli), mutta meillä toinen seinä jäi hirrelle, joten sellainen ei tullut kyseeseen. Niinpä laitoimme siihenkin tuota samaa 15 cm leveää pellavahirsivälinauhaa.
Ikkunoiden alle ja muihinkin pienempiin rakoihin lisäsimme tiivisteeksi 2 cm leveää pellavanauhaa.
Remonttileijonan kanssa ei ole tarpeellista käyttää paperointia kuin ainoastaan seinien nurkissa.
Levyjen työstäminen
Remonttileijonan valmistaja suosittaa siistin leikkuupinnan aikaansaamiseksi käyttämään ohutta, terävää veistä, pienihampaista sahaa tai sähkösirkkeliä.
Me yritimme ensin työstää levyä leveän mattopuukon kanssa, mutta se taisi olla liian tylsä, koska asia ei edennyt toivotulla tavalla.
Listojen sahaamiseen tarkoitettu käsisaha tuntui myös turhan työläälle vaihtoehdolle.
Meille parhaaksi työstövälineeksi osoittautui lopulta pistosaha, jolla sai siistiä leikkuujälkeä ja myös tiukkojen kulmien muotoilu onnistui hyvin. Ainut huono puoli sen käytössä oli, että sahaaminen tuotti paljon sahanpurua. Eli pistosahalla levyjä työstettäessä on ehdottoman tärkeää käyttää hengityssuojaimia ja on hyvä, jos levyjen työstämiseen on käytettävissä tila, jossa joka paikkaan leviävä sahanpuru ei kiristä puolison hermoja… =)
Suunnittelemalla minimoit hukkapalat
Meillä levytettävän olohuoneen korkeus on 340cm ja keittiön vastaava korkeus on 275 cm. Ennen levyjen kiinnittämisen aloitusta pohdiskelin, että mistä päästä koko homma kannatti aloittaa. Energiataloudelliset seikat puolsivat työn aloittamista hirsillä paikatusta luokkien välisestä seinästä, mistä puhkui reilusti kylmää ilmaa.
Aukkoon laitettiin takaisin siitä pois sahatut hirret ja niiden päälle paperointi (ei kuvassa näkyvä paperi)
Sillä seinällä ei ollut ikkunoita, mutta ylälaidassa kulkee vanha ilmastointikanava (listoista koottu kotelo, jonka alalaidassa on poratut reiät ja joka johti hirsiseinän läpi alkeellisen painovoimalla toimivan läpän kautta ulos.) Kyseinen kotelo oli reilu 20 cm korkea, joten sen kohdalle tarvittiin vajaa 20 cm jatkopalat. Niinpä kannatti työstää keittiön levyjä tarvittava määrä valmiiksi ja sieltä yli jääneistä paloista taas sai olohuoneeseen sopivia jatkopaloja.
30-luvun ilmastointilaite
Ikkunoiden korkeus on meillä olohuoneessa 186 cm ja leveys 120cm, joten niiden kohdalla levyt kannatti leikata taas sopiviksi paloiksi kokonaisesta levystä. 
Pienellä pohdinnalla ja huolellisella suunnittelulla onnistuin minimoimaan hukkapalat olohuoneen osalta yhteensä reilusti alle puoleen levyyn, ikkunoista huolimatta.
Levyjen kiinnitys
Valmistaja suosittaa kiinnittämiseen 60x2,5 sähkösinkittyä kampanaulaa tai 60 mm harvakierreruuvia. Me  päädyimme tuohon ruuviin, lähinnä sillä ajatuksella, että mikäli levyjä täytyisi jostain syystä joskus irrottaa, niin se onnistuisi helpommin.
Levyt asennetaan pystyyn, jolloin yhdellä levyllä työ etenee 60 cm. Levyn reunasta etäisyys ruuville on n. 1,5 cm ja leveyssuunnassa ruuvien välinen etäisyys on n. 30 cm. Pituussuunnassa ruuvien välinen etäisyys levyn reunoilla on n. 15 cm ja keskellä levyä n. 30 cm.
Levyt kannattaa asentaa siten, että ”naaraspontti” tarjoutuu aina seuraavaa levyä vasten. Itse laitoin Murphyn lakien mukaisesti ensimmäisen levyn juuri toisin päin ja ruuvasinpa sitten myös kiinni kaikki 50 ruuviakin… Vain huomatakseni, että koska levy joustaa jonkin verran seinien mukaan ja tarjoilla oli ”urospontti”, ei uutta levyä saanut uitettua oikein mitenkään paikoilleen. Eihän siinä auttanut muu kuin avata kaikki ruuvit ja kääntää levy kokonaan ympäri.
Oikeassa reunassa ”naaraspontti"
Meillä hirsiseinät ovat eläneet ja painuneet 80 vuoden aikana, joten seinät eivät luonnollisestikaan ole suorat. Siitä huolimatta koolausta ei välttämättä tarvita, sillä levyt joustavat jonkin verran. Lämmön eristävyyden kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että levyt kiinnittyvät alustaan mahdollisimman tiiviisti eikä levyjen alle jää tilaa ylimääräisille ilmataskuille. Mikäli käytetään koolausta, niin Remonttileijonan valmistaja suosittelee 30 cm koolausjakoa.
Levyjä kovaan hirsiseinään ruuvattaessa kävi helposti niin, että ruuvi upposi ensin jonkin matkaa hirteen ja sen jälkeen levy alkoi nousta kovastakin painamisesta huolimatta ruuvin myötä irti seinästä. Tästä ei kannata välittää, vaan ruuvaa ruuvi ensin levyn nousemisesta huolimatta levyyn asti kiinni. Sen jälkeen avaa ruuvia niin paljon, että saat painettua levyn takaisin tiiviisti seinää vasten ja ruuvaa ruuvi takaisin kiinni. Näin toimien ainakin meillä sai levyt tiiviisti kiinni alustaan
Levy kannattaa ensin kiinnittää vain kevyesti aloitusnurkan puolelta muutamalla ruuvilla.
Sen jälkeen laitetaan toinen levy paikoilleen. Kahden levyn liitoskohtaan kannattaa ruuvit kiinnittää aina pareittain ja edetä tasatahtiin ylhäältä alaspäin. Ja käyttää samaista edestakaisin ruuvaustekniikkaa kuin muuallakin. Kauniin, mahdollisimman tasaisen sauman aikaan saamiseksi voi ruuveja joutua hieman enemmänkin veivaamaan edestakaisin, mutta tässä kohtaa tehty ”ylimääräinen” työ palkitsee kyllä tekijänsä pinnoitusvaiheessa.
Meillä olohuoneessa huonekorkeus on 3,4 metriä ja kun levyn pituus on 3 metriä, niin jouduimme jatkamaan levyä. Jatkopala asetettiin tiukkaan puskusaumaan.
Levyjen pintakäsittely
Mikäli haluaa säilyttää hirsiseinän hengittävyyden, kannattaa varmistua myös siitä, ettei käytettävä tapetti ja liisteri sisällä muovia.
Meillä oli käytössä Tapettitalon laadukas paperitapetti ja liisteriksi valittiin varmasti muoviton Cascon Glukolin normal.
Remonttileijonan pinta on hieman epätasainen, mikä ei haittaa, kunhan noudattaa valmistajan pintakäsittelyohjeita.
Pohjustus
Levyjen saumoja hiottiin tasaiseksi
Levyjen pinta esiliisteröitiin tapettiliisterillä
Saumojen tasoitus
Ostimme joskus kirpputorilta rullallisen ohutta paperinauhaa, jossa on samanlainen liimapinta kuin kirjekuoressa. Ohut paperinauha kasteltiin vedessä ja kiinnitettiin pysty- ja vaakasaumoihin sekä ruuvin kantojen päälle. Samaa nauhaa käytettiin myös katon-, lattian- ja seinien kulmissa sekä ikkunoiden ympärillä.
Sen lisäksi häivytimme saumoja liisteröidyillä sanomalehden sivuilla.
Tapetointi
Tämän jälkeen levyt tulisi tapetoida vielä makulatuuripaperilla, jonka jälkeen seinän voisi tapetoida normaalisti.
Me päätimme kokeilla kahden ensimmäisen kohdan riittävyyttä ohuen paperitapetin kanssa. Pääosin se onnistui ihan hyvin, mutta paikka paikoin saumat näkyvät tietyssä valossa. Joten aiommekin käyttää keittiön puolella tuota makulaaritapettia.
Kuten Sanna joskus aiemmin mainitsikin, niin tämän jutunhan kirjoitti siis Riuttalan koulun isäntä Sami. Toivottavasti kuvat ja kokemukset auttavat muita vastaavaa remonttia suunnittelevia!
Lähteenä käytetty suomenkuitulevy.fi –sivustoa ja lisätietoa saimme Suomen Kuitulevy Oy:n asiakaspalvelusta Laura Anuntilta ja Peter Lindiltä.