keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Ripaus historiaa


Opettajan huoneiston seinästä löytyi kuin löytyikin palanen pinkopahvia tapettikerroksineen! Mahtavaa nähdä vuosikymmenien aikana käytetyt tapetit, edes pienenäkin annoksena.
Tässä kerrokset:
1. Alkuperäinen 30-luvun tapetti
2. 40-lukua
3. 50-lukua
4. 50-60 lukua (kuvassa hassusti kolmosen alla tuo numeroimani tapetti)
5. Neljännen kerroksen päälle maalattu varsin reippaan vihreä väri. Tuo väri lienee ollut yhdessä muurista löytyneen kukkatapetin kanssa, huh mikä yhdistelmä!
Korjatkaa jos arvioni vuosikymmenistä meni pieleen!
Kolmessa ensimmäisessä tapetissa on ollut katon rajassa kapea boordi, kahdessa ensimmäisessä on hyvin vahva käsinmaalatun tuntu. Upea yksityiskohta tuollainen kapea boordi kattolistan alapuolella, mahtaakohan mistään löytyä enää? Nykyboordeista tulee kaikkea muuta kuin kivoja mielleyhtymiä...
Mielessä on ollut tehdä muutama huone ihan täysin jonkun vuosikymmenen mukaiseksi, nyt tuntuu, että toisesta yläkerran kammarista voisi tehdä 30-lukulaisen. Yläkerta on ainoa paikka missä seiniä ei ole levytetty koskaan, sieltä voisi hyvällä tuurilla löytyä joku säilyttämiskelpoinen vanha tapetti.
Oma suosikkini on ehdottomasti tuo ensimmäinen tapetti, voin kuvitella silmissäni lohenpunaisen kammarin 30-luvun asussaan, takka nurkassa... Joskus tuntuu että olen syntynyt väärälle vuosikymmenelle!

torstai 21. helmikuuta 2013

Uusi seikkailu



Remontoimisessa taitaa olla parasta uuden kohteen aloittaminen! Ainakin siitä päätellen, miten nuo vanhat kohteet meinaavat jäädä kesken vastoinkäymisten rymistessä päälle.
Pienenä sivuprojektina aloittelen purkamaan kipsilevyjä opettajan asunnosta, jonka varalle meillä on suunnitelmissa liiketoimintaa. Pisnesjutut kerron sitten kun asiat varmistuu, mutta tätä pikaista pintaremonttia (toivottavasti mitään ylläreitä ei tule!) voin silloin tällöin vilautella täällä.
Opettajan asunnon purkaminen on jännittävämpää kuin koulun puolen, odotan levyjen alta löytyvän ainakin rippeitä pinkopahveista tapetteineen.
Valitettavasti ainakaan näin nopeasti kurkattuna pinkopahveja ei ole jätetty seiniin, mutta sentään muurissa on vähän tapetteja. No niin tai näin, parempi tästä tulee!
Kliinisen ankeat levyt pois, aidot materiaalit esiin! That’s the spirit!
Pari tuntia myöhemmin:
Yes! Ensimmäinen tapettilöytö koko talosta! Tuo 70-luvun tapetti niin jää tuohon, saadaan poimittua siitä hienosti koko tilan värit. Sattuipa vielä niin hauskasti, että minulla oli mielessä juuri noiden lehtien sävyinen oliivin vihreä, lisäksi kukkien ruskea sävy on todella lähellä hirsien sävyä.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Tuuliviirin työpiste


Toimistoni muutti taas viikonloppuna, takaisin olohuoneeseen pitkän pöydän päähän. Siinähän se oli reilu vuosi sitten kun saatiin olohuone asumiskuntoon, sitten se muutti olohuoneen nurkkaan oman pöydän ääreen ja kun se paikka alkoi ahdistamaan, päädyin tuijottamaan seinää vessojen ja eteisen väliin, eli tänne.
No, kuinka ollakaan, seinään tuijottelu ei ollutkaan niin kivaa ja jotain piti keksiä. Olohuoneen pitkä pöytä on ollut vajaakäytöllä, kahvitellaan / syödään sen ääressä vain kun on vieraita ja se ihan alkuperäinen idea monikäyttöpöydästä alkoi tuntumaan taas kivalta.
Tietokoneet mahtuvat olemaan hienosti toisessa päässä ja toiseen päähän jää vielä paljon tilaa kahvitteluun. Tuossa voisin pitää vaikka palaveria tärkeän yhteistyökumppanin kanssa, välillä voisi poiketa toimiston päässä tarkistamassa asioita tietokoneelta...
Isompien juhlien tieltä koneet on helppo raivata pois, jätin vanhalle pöydälle tulostin-skannerin ja muut harvemmin tarvitut (eli rumat) laitteet.
 Tuo keskenään täysin erilaisten tuolien rivi juttelee niin hauskasti keskenään, vai mitä!